{"id":1100,"date":"2020-01-21T08:23:49","date_gmt":"2020-01-21T06:23:49","guid":{"rendered":"https:\/\/popjazz.fi\/PJKits\/basso\/?page_id=1100"},"modified":"2021-04-06T10:36:45","modified_gmt":"2021-04-06T07:36:45","slug":"improvisointia-tyypillisimpiin-sointukiertoihin-ii-v-i-i-vi-ii-v","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/popjazz.fi\/PJKits\/basso\/basso-oppimistavoitevideot\/melodia-ja-improvisointi\/improvisointia-tyypillisimpiin-sointukiertoihin-ii-v-i-i-vi-ii-v\/","title":{"rendered":"Improvisointia tyypillisimpiin sointukiertoihin (II &#8211; V &#8211; I, I &#8211; VI &#8211; II &#8211; V)"},"content":{"rendered":"\n<p>Kadenssi eli sointulopuke muodostuu kahdesta tai useammasta soinnusta, joiden avulla rakennetaan j\u00e4nnite ja sen purkaus. Kadenssit rakentuvat toonika-, subdominantti- ja dominanttitehoisista soinnuista, joista jokaisella on oma roolinsa harmoniassa.<\/p>\n\n\n\n<p>Diatonisessa musiikissa jokaiselle sointulopukkeelle on my\u00f6s l\u00e4heisimm\u00e4t asteikot, jotka riippuvat mm. onko kyseess\u00e4 duuri vain mollis\u00e4vellaji ja mink\u00e4lainen harmoniamaailma on kadenssin tultaessa ja sen j\u00e4lkeen. <\/p>\n\n\n\n<p>Tyypillisimpi\u00e4 kandesseja, eli sointulopukekirtoja ovat :<\/p>\n\n\n\n<p><br><strong>II &#8211; V &#8211; I<\/strong> , jossa yleens\u00e4 l\u00e4himm\u00e4t asteikot ovat doorinen, miksolyydinen ja jooninen<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Video <\/h4>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/popjazz.fi\/PJKits\/basso\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2020\/09\/tulossa5-908x1024.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-2524\" width=\"200\" height=\"225\" srcset=\"https:\/\/popjazz.fi\/PJKits\/basso\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2020\/09\/tulossa5-908x1024.png 908w, https:\/\/popjazz.fi\/PJKits\/basso\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2020\/09\/tulossa5-266x300.png 266w, https:\/\/popjazz.fi\/PJKits\/basso\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2020\/09\/tulossa5-133x150.png 133w, https:\/\/popjazz.fi\/PJKits\/basso\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2020\/09\/tulossa5-768x866.png 768w, https:\/\/popjazz.fi\/PJKits\/basso\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2020\/09\/tulossa5.png 1000w\" sizes=\"auto, (max-width: 200px) 85vw, 200px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p><br><strong>I &#8211; VI -II &#8211; V<\/strong>, jossa yleens\u00e4 l\u00e4himm\u00e4t asteikot ovat jooninen, aiolinen, doorinen ja miksolyydinen. <\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Video<\/h4>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/popjazz.fi\/PJKits\/basso\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2020\/09\/tulossa5-908x1024.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-2524\" width=\"200\" height=\"225\" srcset=\"https:\/\/popjazz.fi\/PJKits\/basso\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2020\/09\/tulossa5-908x1024.png 908w, https:\/\/popjazz.fi\/PJKits\/basso\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2020\/09\/tulossa5-266x300.png 266w, https:\/\/popjazz.fi\/PJKits\/basso\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2020\/09\/tulossa5-133x150.png 133w, https:\/\/popjazz.fi\/PJKits\/basso\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2020\/09\/tulossa5-768x866.png 768w, https:\/\/popjazz.fi\/PJKits\/basso\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2020\/09\/tulossa5.png 1000w\" sizes=\"auto, (max-width: 200px) 85vw, 200px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator\"\/>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size\">Katso my\u00f6s:<\/p>\n\n\n<style><\/style><div class=\"wplp_outside wplp_widget_2004\" style=\"max-width:100%;\"><span class=\"wpcu_block_title\">Improvisointia tyypillisimpiin sointukiertoihin (II - V - I, I - VI - II - V)<\/span><div id=\"wplp_widget_2004\" class=\"wplp_widget_default wplp_container vertical swiper wplp-swiper default cols3\" data-theme=\"default\" data-post=\"2004\" style=\"\" data-max-elts=\"4\" data-per-page=\"10\"><div class=\"wplp_listposts swiper-wrapper\" id=\"default_2004\" style=\"width: 100%;\" ><div class=\"swiper-slide\" style=\"\"><div class=\"insideframe\"><div id=\"wplp_box_top_2004_912\" class=\"wpcu-front-box top equalHeightImg\" ><div class=\"wplp-box-item\"><a href=\"https:\/\/popjazz.fi\/PJKits\/basso\/basso-oppimistavoitevideot\/harmonia\/jazzmolliasteikon-kaikki-sointuasteet-nelisoinnuin\/\"  class=\"thumbnail\"><span class=\"img_cropper\" style=\"width:150px;height:150px;margin-right:4px;margin-bottom:4px;max-width:100%;\"><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/popjazz.fi\/PJKits\/basso\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2020\/02\/bs_ic_material_product_icon_192pxxxhdpi-150x150.png\" style=\"position: absolute;top: 50%;margin-top: -75px;aspect-ratio:4\/3;\" srcset=\"\" alt=\"Jazzmolliasteikon kaikki sointuasteet nelisoinnuin\" class=\"wplp_thumb\" \/><\/span><\/a><a href=\"https:\/\/popjazz.fi\/PJKits\/basso\/basso-oppimistavoitevideot\/harmonia\/jazzmolliasteikon-kaikki-sointuasteet-nelisoinnuin\/\"  class=\"title\">Jazzmolliasteikon kaikki sointuasteet nelisoinnuin<\/a><\/div><\/div><div id=\"wplp_box_left_2004_912\" class=\"wpcu-front-box left wpcu-custom-position\" ><div class=\"wplp-box-item\"><\/div><\/div><div id=\"wplp_box_right_2004_912\" class=\"wpcu-front-box right wpcu-custom-position\" ><div class=\"wplp-box-item\"><\/div><\/div><div id=\"wplp_box_bottom_2004_912\" class=\"wpcu-front-box bottom \" ><div class=\"wplp-box-item\"><span class=\"date\">20.1.2020<\/span><span class=\"text\"><span style=\"max-height:2.8em\" class=\"line_limit\">Jazzmolliasteikon sointuasteet tarkoittavat molliasteikon eri s\u00e4velilt\u00e4 soitettavia sointuja. Esimerkiss\u00e4 A-harmonisessa mollissa A s\u00e4vel on 1. aste, B s\u00e4vel on 2. aste, C s\u00e4vel on 3. aste jne.Nelisointu muodostuu samalla tavoin kuin kolmisointu, johon lis\u00e4t\u00e4\u00e4n my\u00f6s soinnun 4. s\u00e4vel, eli kyseisen asteikon 7. s\u00e4vel. Nelisoinnussa soivat siis asteikon 1. 3. 5. ja 7. s\u00e4vel. Soinnun laadun m\u00e4\u00e4rittelee soinnun 3. (duuri tai molli) sek\u00e4 7. (dominantti vai toonika). Jazzmollissa 1. asteen laatu on mmaj7\n\n\n\nJokaiselta sointuasteelta voidaan my\u00f6s muodostaa oma asteikko k\u00e4ytt\u00e4en pohjana olevan harmonisen molliasteikon s\u00e4veli\u00e4 aloittaen ko. molliasteikon eri asteilta. Kun muodostuneista asteikoista soitetaan joka toinen s\u00e4vel, syntyy ko. sointuasteen sointu. Esimerkkin\u00e4 A -jazzmolliasteikon sointuasteet.\n\n\n\n\n\n\n\nVideo\n\n\n\n\n\nJazzmollin sointuasteet nelisoinnuin\n\n\n\n\n\n\n\nKatso my\u00f6s:<\/span><span style=\"margin-left:3px; max-height:2.8em\" class=\"line_limit\"> [...]<\/span><\/span><span class=\"custom_fields\">\n<!-- WPLP Unknown field: Custom_Fields -->\n<\/span><\/div><\/div><\/div><\/div><div class=\"swiper-slide\" style=\"\"><div class=\"insideframe\"><div id=\"wplp_box_top_2004_910\" class=\"wpcu-front-box top equalHeightImg\" ><div class=\"wplp-box-item\"><a href=\"https:\/\/popjazz.fi\/PJKits\/basso\/basso-oppimistavoitevideot\/harmonia\/harmonisen-molliasteikon-kaikki-sointuasteet-nelisoinnuin\/\"  class=\"thumbnail\"><span class=\"img_cropper\" style=\"width:150px;height:150px;margin-right:4px;margin-bottom:4px;max-width:100%;\"><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/popjazz.fi\/PJKits\/basso\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2020\/02\/bs_ic_material_product_icon_192pxxxhdpi-150x150.png\" style=\"position: absolute;top: 50%;margin-top: -75px;aspect-ratio:4\/3;\" srcset=\"\" alt=\"Harmonisen molliasteikon kaikki sointuasteet nelisoinnuin\" class=\"wplp_thumb\" \/><\/span><\/a><a href=\"https:\/\/popjazz.fi\/PJKits\/basso\/basso-oppimistavoitevideot\/harmonia\/harmonisen-molliasteikon-kaikki-sointuasteet-nelisoinnuin\/\"  class=\"title\">Harmonisen molliasteikon kaikki sointuasteet nelisoinnuin<\/a><\/div><\/div><div id=\"wplp_box_left_2004_910\" class=\"wpcu-front-box left wpcu-custom-position\" ><div class=\"wplp-box-item\"><\/div><\/div><div id=\"wplp_box_right_2004_910\" class=\"wpcu-front-box right wpcu-custom-position\" ><div class=\"wplp-box-item\"><\/div><\/div><div id=\"wplp_box_bottom_2004_910\" class=\"wpcu-front-box bottom \" ><div class=\"wplp-box-item\"><span class=\"date\">20.1.2020<\/span><span class=\"text\"><span style=\"max-height:2.8em\" class=\"line_limit\">Harmonisen molliasteikon sointuasteet tarkoittavat molliasteikon eri s\u00e4velilt\u00e4 soitettavia sointuja. Esimerkiss\u00e4 A-harmonisessa mollissa A s\u00e4vel on 1. aste, B s\u00e4vel on 2. aste, C s\u00e4vel on 3. aste jne.Nelisointu muodostuu samalla tavoin kuin kolmisointu, johon lis\u00e4t\u00e4\u00e4n my\u00f6s soinnun 4. s\u00e4vel, eli kyseisen asteikon 7. s\u00e4vel. Nelisoinnussa soivat siis asteikon 1. 3. 5. ja 7. s\u00e4vel. Soinnun laadun m\u00e4\u00e4rittelee soinnun 3. (duuri tai molli) sek\u00e4 7. (dominantti vai toonika). Harmonisessa mollissa 1. asteen laatu on mmaj7\n\n\n\nJokaiselta sointuasteelta voidaan my\u00f6s muodostaa oma asteikko k\u00e4ytt\u00e4en pohjana olevan harmonisen molliasteikon s\u00e4veli\u00e4 aloittaen ko. molliasteikon eri asteilta. Kun muodostuneista asteikoista soitetaan joka toinen s\u00e4vel, syntyy ko. sointuasteen sointu. Esimerkkin\u00e4 A -harmonisen molliasteikon sointuasteet.\n\n\n\n\n\n\n\nVideo\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\nKatso my\u00f6s:<\/span><span style=\"margin-left:3px; max-height:2.8em\" class=\"line_limit\"> [...]<\/span><\/span><span class=\"custom_fields\">\n<!-- WPLP Unknown field: Custom_Fields -->\n<\/span><\/div><\/div><\/div><\/div><div class=\"swiper-slide\" style=\"\"><div class=\"insideframe\"><div id=\"wplp_box_top_2004_908\" class=\"wpcu-front-box top equalHeightImg\" ><div class=\"wplp-box-item\"><a href=\"https:\/\/popjazz.fi\/PJKits\/basso\/basso-oppimistavoitevideot\/harmonia\/luonnollisen-molliasteikon-kaikki-sointuasteet-nelisoinnuin\/\"  class=\"thumbnail\"><span class=\"img_cropper\" style=\"width:150px;height:150px;margin-right:4px;margin-bottom:4px;max-width:100%;\"><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/popjazz.fi\/PJKits\/basso\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2020\/02\/bs_ic_material_product_icon_192pxxxhdpi-150x150.png\" style=\"position: absolute;top: 50%;margin-top: -75px;aspect-ratio:4\/3;\" srcset=\"\" alt=\"Luonnollisen molliasteikon kaikki sointuasteet nelisoinnuin\" class=\"wplp_thumb\" \/><\/span><\/a><a href=\"https:\/\/popjazz.fi\/PJKits\/basso\/basso-oppimistavoitevideot\/harmonia\/luonnollisen-molliasteikon-kaikki-sointuasteet-nelisoinnuin\/\"  class=\"title\">Luonnollisen molliasteikon kaikki sointuasteet nelisoinnuin<\/a><\/div><\/div><div id=\"wplp_box_left_2004_908\" class=\"wpcu-front-box left wpcu-custom-position\" ><div class=\"wplp-box-item\"><\/div><\/div><div id=\"wplp_box_right_2004_908\" class=\"wpcu-front-box right wpcu-custom-position\" ><div class=\"wplp-box-item\"><\/div><\/div><div id=\"wplp_box_bottom_2004_908\" class=\"wpcu-front-box bottom \" ><div class=\"wplp-box-item\"><span class=\"date\">20.1.2020<\/span><span class=\"text\"><span style=\"max-height:2.8em\" class=\"line_limit\">Luonnollisen molliasteikon sointuasteet tarkoittavat molliasteikon eri s\u00e4velilt\u00e4 soitettavia sointuja. Esimerkiss\u00e4 A-mollissa A s\u00e4vel on 1. aste, B s\u00e4vel on 2. aste, C s\u00e4vel on 3. aste jne.Nelisointu muodostuu samalla tavoin kuin kolmisointu, johon lis\u00e4t\u00e4\u00e4n my\u00f6s soinnun 4. s\u00e4vel, eli kyseisen asteikon 7. s\u00e4vel. Nelisoinnussa soivat siis asteikon 1. 3. 5. ja 7. s\u00e4vel. Soinnun laadun m\u00e4\u00e4rittelee soinnun 3. (duuri tai molli) sek\u00e4 7. (dominantti vai toonika)\n\n\n\nJokaiselta sointuasteelta voidaan my\u00f6s muodostaa oma asteikko k\u00e4ytt\u00e4en pohjana olevan luonnollisen molliasteikon s\u00e4veli\u00e4 aloittaen ko. molliasteikon eri asteilta. Kun muodostuneista asteikoista soitetaan joka toinen s\u00e4vel, syntyy ko. sointuasteen sointu. Esimerkkin\u00e4 A -luonnollisen molliasteikon sointuasteet.\n\n\n\n\n\n\n\nVideo\n\n\n\n\n\nLuonnollisen molliasteikon sointuasteet nelisoinnuin\n\n\n\n\n\n\n\nKatso my\u00f6s:<\/span><span style=\"margin-left:3px; max-height:2.8em\" class=\"line_limit\"> [...]<\/span><\/span><span class=\"custom_fields\">\n<!-- WPLP Unknown field: Custom_Fields -->\n<\/span><\/div><\/div><\/div><\/div><div class=\"swiper-slide\" style=\"\"><div class=\"insideframe\"><div id=\"wplp_box_top_2004_906\" class=\"wpcu-front-box top equalHeightImg\" ><div class=\"wplp-box-item\"><a href=\"https:\/\/popjazz.fi\/PJKits\/basso\/basso-oppimistavoitevideot\/harmonia\/duuriasteikon-kaikki-sointuasteet-nelisoinnuin\/\"  class=\"thumbnail\"><span class=\"img_cropper\" style=\"width:150px;height:150px;margin-right:4px;margin-bottom:4px;max-width:100%;\"><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/popjazz.fi\/PJKits\/basso\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2020\/02\/bs_ic_material_product_icon_192pxxxhdpi-150x150.png\" style=\"position: absolute;top: 50%;margin-top: -75px;aspect-ratio:4\/3;\" srcset=\"\" alt=\"Duuriasteikon kaikki sointuasteet nelisoinnuin\" class=\"wplp_thumb\" \/><\/span><\/a><a href=\"https:\/\/popjazz.fi\/PJKits\/basso\/basso-oppimistavoitevideot\/harmonia\/duuriasteikon-kaikki-sointuasteet-nelisoinnuin\/\"  class=\"title\">Duuriasteikon kaikki sointuasteet nelisoinnuin<\/a><\/div><\/div><div id=\"wplp_box_left_2004_906\" class=\"wpcu-front-box left wpcu-custom-position\" ><div class=\"wplp-box-item\"><\/div><\/div><div id=\"wplp_box_right_2004_906\" class=\"wpcu-front-box right wpcu-custom-position\" ><div class=\"wplp-box-item\"><\/div><\/div><div id=\"wplp_box_bottom_2004_906\" class=\"wpcu-front-box bottom \" ><div class=\"wplp-box-item\"><span class=\"date\">20.1.2020<\/span><span class=\"text\"><span style=\"max-height:2.8em\" class=\"line_limit\">Duuriasteikon sointuasteet tarkoittavat duuriasteikon eri s\u00e4velilt\u00e4 soitettavia sointuja. Esimerkiss\u00e4 C- duurissa C s\u00e4vel on 1. aste, D s\u00e4vel on 2. aste, E s\u00e4vel on 3. aste jne.Nelisointu muodostuu samalla tavoin kuin kolmisointu, johon lis\u00e4t\u00e4\u00e4n my\u00f6s soinnun 4. s\u00e4vel, eli kyseisen asteikon 7. s\u00e4vel. Nelisoinnussa soivat siis asteikon 1. 3. 5. ja 7. s\u00e4vel. Soinnun laadun m\u00e4\u00e4rittelee soinnun 3. (duuri tai molli) sek\u00e4 7. (dominantti vai toonika)\n\n\n\nJokaiselta sointuasteelta voidaan my\u00f6s muodostaa oma asteikko k\u00e4ytt\u00e4en pohjana olevan duuriasteikon s\u00e4veli\u00e4 aloittaen ko. duuriasteikon eri asteilta. N\u00e4in muodostuvia asteikkoja kutsutaan moodeiksi. Kun muodostuneista asteikoista soitetaan joka toinen s\u00e4vel, syntyy ko. sointuasteen sointu. Esimerkkin\u00e4 C -duuriasteikon sointuasteet.\n\n\n\n\n\n\n\nVideo\n\n\n\n\n\nDuurin sointuasteet nelisoinnuin\n\n\n\n\n\n\n\nKatso my\u00f6s:<\/span><span style=\"margin-left:3px; max-height:2.8em\" class=\"line_limit\"> [...]<\/span><\/span><span class=\"custom_fields\">\n<!-- WPLP Unknown field: Custom_Fields -->\n<\/span><\/div><\/div><\/div><\/div><\/div><div class=\"swiper-button-next\"><\/div><div class=\"swiper-button-prev\"><\/div><div class=\"swiper-pagination\"><\/div><\/div><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kadenssi eli sointulopuke muodostuu kahdesta tai useammasta soinnusta, joiden avulla rakennetaan j\u00e4nnite ja sen purkaus. Kadenssit rakentuvat toonika-, subdominantti- ja dominanttitehoisista soinnuista, joista jokaisella on oma roolinsa harmoniassa. Diatonisessa musiikissa jokaiselle sointulopukkeelle on my\u00f6s l\u00e4heisimm\u00e4t asteikot, jotka riippuvat mm. onko kyseess\u00e4 duuri vain mollis\u00e4vellaji ja mink\u00e4lainen harmoniamaailma on kadenssin tultaessa ja sen j\u00e4lkeen. Tyypillisimpi\u00e4 kandesseja, &hellip; <a href=\"https:\/\/popjazz.fi\/PJKits\/basso\/basso-oppimistavoitevideot\/harmonia\/duuriasteikon-kaikki-sointuasteet-nelisoinnuin\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista<span class=\"screen-reader-text\"> &#8221;Duuriasteikon kaikki sointuasteet nelisoinnuin&#8221;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1282,"parent":67,"menu_order":25,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"tags":[],"class_list":["post-1100","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/popjazz.fi\/PJKits\/basso\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1100","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/popjazz.fi\/PJKits\/basso\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/popjazz.fi\/PJKits\/basso\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/popjazz.fi\/PJKits\/basso\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/popjazz.fi\/PJKits\/basso\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1100"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/popjazz.fi\/PJKits\/basso\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1100\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3141,"href":"https:\/\/popjazz.fi\/PJKits\/basso\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1100\/revisions\/3141"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/popjazz.fi\/PJKits\/basso\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/67"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/popjazz.fi\/PJKits\/basso\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1282"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/popjazz.fi\/PJKits\/basso\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1100"}],"wp:term":[{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/popjazz.fi\/PJKits\/basso\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1100"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}