Groove ja svengi ovat termejä, jotka puhekielessä käytännössä tarkoittavat samaa asiaa, varsinaisen merkityksen kuitenkin muuttuessa riippuen mm. soitettavasta tyylijaljista. Yleinen käsitys groovesta/svengistä on ”tunne vahvasta ja menevästä rytmistä”. Poikkeuksia tässäkin on, esim. eri metallimusiikin groovet saattavat olla tarkoituksellisesti raskaita ja ”jäykkiä”, jolla alleviivataan musiikin muuta sisältöä.
Tyylinmukainen groove/svengi vaatii aina myös itse tyyliin tutustumista ja omaksumista. Monet tyylisidonnaiset goovekäsitykset omaksuukin vasta pitkällisen soittokokemuksen kautta.
KOLMIMUUNTEISUUS
Groove/svengi -osion toisessa videossa harjoitellaan hallitsemaan rytmien kolmimuunteisuuden määrää. Esimerkkinä swing ja even 8ths rytmiikoiden eroista käydään läpi reaggae -tyylin avulla.
Video
Videon harjoitus nuotein
Katso myös:
Groove-svengi: kolmimuunteisuuden määrä OT
6.10.2019Synkopointi tarkoittaa siirrettyä vahvaa tahdinosaa. Perinteisesti vahvin tahdinosa sijaitsee tahdin ykkösellä, mutta se voidaan esimerkiksi aikaistaa edeltävän tahdin viimeiselle kahdeksasosalle, jolloin muodostuu synkooppi. Synkooppi ei ole tyylilajiin liittyvä ilmiö, vaan minkä tahansa tyylilajin, mikä tahansa vahva tahdinosa voi siirtyä synkoopiksi
Video
Synkopointi beat
Synkopointi Rock´n´roll
Katso myös: [...]
6.10.2019Kolmimuunteisuus on soittotapa, jossa iskuala, esimerkiksi neljäsosa, jaetaan kolmeen yhtä suureen osaan, trioliin. Trioli jaetaan kolmimuunteisille kahdeksasosille suhteessa kahden suhde yhteen, eli iskullinen kahdeksasosa kestää kaksi triolin kahdeksasosaa ja iskuton yhden. Soitettaessa neljäsosia kolmimuunteisesti triolin viimeinen kahdeksasosa on tyypillisesti taukoa.
Kolmimuunteisuuden määrä ei kuitenkaan ole vakio vaan se vaihtelee esimerkiksi tyylilajin ja tempon mukaan. Myös soittajien kesken voi olla eri näkemyksiä kolmimuunteisuuden määrästä, joten yhteisen swengin löytyminen vaatii tarkkaavaista kuuntelua.
Video
Katso myös: [...]
21.1.2020Nuotin yhteydessä oleva piste jatkaa nuotin omaa aika-arvoa puolella sen omasta aika-arvosta. Esimerkiksi neljäsosanuotin yhteydessä oleva piste pidentää ko. neljäsosanuottia kahdeksasosan verran ja nuotin oikea aika-arvo on siis 1/4 + 1/8.
= kokonuotti + puolinuotti
= puolinuotti + neljäsosanuotti
= neljäsosa + kahdeksasosanuotti
= kahdeksasosanuotti + kuudestoistaosanuotti
= kuudestoisaosanuotti + kolmaskymmeneskahdesosanuotti
Yhdyskaarta käytetään, kun soivan äänen kesto jatkuu
iskujen rajan yli
iskualojen rajan yli
tai tahtiviivan yli.
Video
Pisteelliset aika-arvot ja yhdyskaaret
Katso myös: [...]
20.1.2020Rytmin hallinta asemanvaihdossa vaatii hyvää instrumentin hallintaa, sekä molempien käsien yhteistyötä, eli koordinaatiota. Varsinkin otelautakäden tulee noudattaa asemanvaihdossa kappaleen tempoa ja yleistä rytmiikkaa.
Monesti asemanvaihto tulee suorittaa neljäsosan tai pienemmän aika-arvon aikana, jolloin soitettavien äänien tulee noudattaa vaihdon aikana kappalen yleistä tempoa ja rytmiikkaa. Tämä on hyvä huomioida esim. sormituksia miettiessä.
Video
Soittoesimerkki nuotein. Huomaa, että asemanvaihdot ovat vain esimerkkinä. Järkeviin asemanvaihtoihin vaikuttaa aina myös mm. muu soittotilanne ja haluttu soundi
Katso myös: [...]
Groove-svengi: kolmimuunteisuuden määrä OM
20.4.2021Tyylinmukainen säestys sointujen pääsävelten ympärille
Ensimmäisellä videolla esitellään kolmen eri tyylilajin rytmisiä ja äänenkuljetuksellisia variaatioita sointujen pääsävelten ympärille.
Tyylijajeina ovat beat, ns. suora 8-osa rock, sekä latinalaisamerikkalainen bossanova/hidas samba. Esimerkkien pohjana toimii 12 tahdin rakenne ja sointukiertona F -duurin I, IV ja V aseteet, eli F, Bb ja C.
Video
Katso myös: [...]
20.4.2021Groove ja svengi ovat termejä, jotka puhekielessä käytännössä tarkoittavat samaa asiaa, varsinaisen merkityksen kuitenkin muuttuessa riippuen mm. soitettavasta tyylijaljista. Yleinen käsitys groovesta/svengistä on ”tunne vahvasta ja menevästä rytmistä”. Poikkeuksia tässäkin on, esim. eri metallimusiikin groovet saattavat olla tarkoituksellisesti raskaita ja ”jäykkiä”, jolla alleviivataan musiikin muuta sisältöä.
Tyylinmukainen groove/svengi vaatii aina myös itse tyyliin tutustumista ja omaksumista. Monet tyylisidonnaiset goovekäsitykset omaksuukin vasta pitkällisen soittokokemuksen kautta.
Time ja äänten pituus
Videolla esitellään käsitteet Time ja äänten pituus, joilla bassolla voidaan vaikuttaa kappaleen grooven ”tunteeseen”. Time kertoo äänen syttymispisteestä ja äänen pituus kuinka pitkään äänen annetaan soida.
Video
Videoesimerkillä käytetyn harjoituksen äänet nuotein
Katso myös: [...]
20.4.2021Groove ja svengi ovat termejä, jotka puhekielessä käytännössä tarkoittavat samaa asiaa, varsinaisen merkityksen kuitenkin muuttuessa riippuen mm. soitettavasta tyylijaljista. Yleinen käsitys groovesta/svengistä on ”tunne vahvasta ja menevästä rytmistä”. Poikkeuksia tässäkin on, esim. eri metallimusiikin groovet saattavat olla tarkoituksellisesti raskaita ja ”jäykkiä”, jolla alleviivataan musiikin muuta sisältöä.
Tyylinmukainen groove/svengi vaatii aina myös itse tyyliin tutustumista ja omaksumista. Monet tyylisidonnaiset goovekäsitykset omaksuukin vasta pitkällisen soittokokemuksen kautta.
Eteen/taakse/iskulle
Painottamalla kappaleen soittorymiikka iskun ”eri reunoihin” saadaan aikaan erilaisia tunnelmia. Kyseiset valinnat ja tunnelmat ovat yleensä koko bändin aikaan saamia, mutta ilmiöinä ne ovat jokaisen soittajan itsenäisesti luomia.
Videolla tutustutaan näihin painotuksiin kolmen eri tyylin kautta: hidas blues, soul-funk ja ”synabasso”.
Video
Videon esimerkit nuotein
Katso myös: [...]
20.4.2021Mikä on hyvä soundi ja miten sellainen tehdään? Onko olemassa yhtä hyvää soundia vai puhutaanko vain makuasioista.
Videolla tarkastellaan hyvän soundin salaisuuksia ja tekniikoita sen ympärillä.
Katso myös: [...]