Mikäli kappaleen tai esim. asteikon soittaminen tapahtuu käyttäen vain I – asemaa soitetaan ääniä ja äänenkuljetuksia myös vapaita kieliä hyväksi käyttäen. Tällä on vaikutusta sormituksiin, sekä myös soundiin. Videolla esitellään I -aseman soitoa G -duuriasteikon kautta.
Video
Videon esimerkki nuotein
Katso myös:
Ensimmäisen aseman soitto OT
5.10.2019Pentatoninen asteikko on sävelasteikko, jossa on viisi säveltä oktaavia kohden, toisin kuin diatonisissa duuri- ja molliasteikoissa, joissa säveliä on seitsemän.Mollipentatoninen asteikko muodostetaan jättämällä luonnollisesta molliasteikosta sen toinen ja kuudes sävel pois.Esimerkiksi C- mollipentatonisen asteikon sävelet ovat C, Es, F, G ja Bb, eli 1, b3, 4, 5, ja b7.
I- asemasta soittaessa otelautakäden etusormi on 1. nauhavalissä, keskisormi 2. nauhavälissä jne. Näin ollen osa asteikon äänistä tulee soitettavaksi vapailta kieliltä.
Video
Katso myös: [...]
5.10.2019Pentatoninen asteikko on sävelasteikko, jossa on viisi säveltä oktaavia kohden, toisin kuin diatonisissa duuri- ja molliasteikoissa, joissa säveliä on seitsemän. Duuripentatonisen asteikon voi ajatella muodostuvan duuriasteikosta, josta jätetään pois neljäs ja seitsemäs sävel.Esimerkiksi C-duuripentatonisen asteikon sävelet ovat C, D, E, G ja A, eli c-duuriasteikon 1, 2, 3, 5 ja 6.
I- asemasta soittaessa otelautakäden etusormi on 1. nauhavalissä, keskisormi 2. nauhavälissä jne. Näin ollen osa asteikon äänistä tulee soitettavaksi vapailta kieliltä.
Video
Katso myös: [...]
20.1.2020Asteikkosoitossa oppii sormijärjestyksen perusteet, jotka auttavat melodiasoitossa sekä improvisoinnissa. Asteikoita harjoitellessa oppii siis ”reitit” sävelistä toisiin.
Löydät alla olevasta karusellista linkit ja oppaat jokaiseen asteikkoon.
Video
Katso myös: [...]
20.1.2020Asemat
Kun otekäsi on asemoitu otelaudelle niin, että jokainen sormi soittaa äänen aina yhden nauhavälin kohdalta, otekäden asema ilmoitetaan sen mukaan monennenko nauhan kohdalla otekäden etusormi on.
I -asemassa otekäden etusormi on ensimmäisellä nauhavälin kohdalla, keskisormi toisen, nimetön kolmannen ja pikkusormi neljännen.
II -asemassa otelautakäsi siirty yhden nauhavälin verran tallaan päin, jolloin etusormi on toisen nauhavälin kohdalla, keskisormi kolmannen, nimetön neljännen ja pikkusormi on viidenen, ja niin edelleen.
Soitto
Eri asemista soittoa yhdistellään liikuttamalla otelautakättä asemasta toiseen riippuen kappaleessa soitettavista äänistä ja niiden sijainnista otelaudalla. Lähtökohtaisesti pyritään pieniin ja ergonomisesti hyviin liikeratoihin, mutta aina lähin ääni ei välttämättä ole kappaleen luonteen ja halutun soundin kannalta paras. Tällöin voidaan joutua liikkumaan kaulalla usean aseman välillä, että soundi ja fraseeraus on halutun kaltainen.
Video
Sama riffi I ja V -asemasta
Katso myös: [...]
22.9.2019Kun otekäsi on asemoitu otelaudelle niin, että jokainen sormi soittaa äänen aina yhden nauhavälin kohdalta, otekäden asema ilmoitetaan sen mukaan monennenko nauhan kohdalla otekäden etusormi on.
I -asemassa otekäden etusormi on ensimmäisellä nauhavälin kohdalla, keskisormi toisen, nimetön kolmannen ja pikkusormi neljännen.
Video
I-asemasta soittaminen
Katso myös: [...]
Ensimmäisen aseman soitto OM
20.4.2021Tyylinmukainen säestys sointujen pääsävelten ympärille
Ensimmäisellä videolla esitellään kolmen eri tyylilajin rytmisiä ja äänenkuljetuksellisia variaatioita sointujen pääsävelten ympärille.
Tyylijajeina ovat beat, ns. suora 8-osa rock, sekä latinalaisamerikkalainen bossanova/hidas samba. Esimerkkien pohjana toimii 12 tahdin rakenne ja sointukiertona F -duurin I, IV ja V aseteet, eli F, Bb ja C.
Video
Katso myös: [...]
20.4.2021Mikä on hyvä soundi ja miten sellainen tehdään? Onko olemassa yhtä hyvää soundia vai puhutaanko vain makuasioista.
Videolla tarkastellaan hyvän soundin salaisuuksia ja tekniikoita sen ympärillä.
Katso myös: [...]
20.4.2021Vuorosormitus on (näppäävän käden etu- ja keskisormella) on yleisimpiä tapoja näpätä kieli soimaan. Sujuva vuorosormitus on myös ergonomisesti hyvä ja tehokas tapa soittaa. Joskus vuorosormitus ei välttämättä ole kuitenkaan se paras tapa.
Videolla käydään läpi tilannen jossa äänenkuljetus ohuemmalta kieleltä paksummalle samalla kieltä näppäävällä sormella saattaa joskus olla parempi vaihtoehto kuin järjestelmällinen vuorosomitus.
Mitään täydellistä ”oikeaa ja väärää” ei ole, vaan sormitusvaihtoehtoihin vaikuttavat aina mm. kappaleen nopeus ja haluttu soundi. Videolla olevat esimerkit ovat vain suuntaa antavia vaihtoehtoja joita voi pohdiskella, mikäli kyseisen kaltaisissa tapauksissa kohtaa teknisiä haasteita omassa soitossaan. Myös videolla olevat sormitukset vaihtelevat kappaleen tempon mukaan ja videon alla oleva näppäävän käden sormitusesimerkki on vain yksi vaihtoehto. Jokaisen soittajan yksilölliset taipumukset ja kappaleen asettamat vaatimukset muodostavat kokonaisuuden joiden mukaan soittaja tekee tilanteeseen sopivat valinnat itsenäisesti.
Sormitusesimerkki
Katso myös: [...]