Videolla käydään läpi äänen pituuksien ja äänenkuljetuksen merkitystä kappaleen dynamiikkaan ja eri osien välisiin taitteisiin.
Video
Videon esimerkki nuotein
Katso myös:
Kappaleen sisäinen dynamiikka ja osien taitteet OT
5.10.2019Koordinaatio tarkoittaa sujuvaa ja tarkoituksenmukaista yhteistoimintaa. Bassonsoitossa tämä tarkoittaa vasemman ja oikean käden yhteistyötä.
Video
Katso myös: [...]
6.10.2019Kolmimuunteisuus on soittotapa, jossa iskuala, esimerkiksi neljäsosa, jaetaan kolmeen yhtä suureen osaan, trioliin. Trioli jaetaan kolmimuunteisille kahdeksasosille suhteessa kahden suhde yhteen, eli iskullinen kahdeksasosa kestää kaksi triolin kahdeksasosaa ja iskuton yhden. Soitettaessa neljäsosia kolmimuunteisesti triolin viimeinen kahdeksasosa on tyypillisesti taukoa.
Kolmimuunteisuuden määrä ei kuitenkaan ole vakio vaan se vaihtelee esimerkiksi tyylilajin ja tempon mukaan. Myös soittajien kesken voi olla eri näkemyksiä kolmimuunteisuuden määrästä, joten yhteisen swengin löytyminen vaatii tarkkaavaista kuuntelua.
Video
Katso myös: [...]
20.1.2020Rytmin hallinta asemanvaihdossa vaatii hyvää instrumentin hallintaa, sekä molempien käsien yhteistyötä, eli koordinaatiota. Varsinkin otelautakäden tulee noudattaa asemanvaihdossa kappaleen tempoa ja yleistä rytmiikkaa.
Monesti asemanvaihto tulee suorittaa neljäsosan tai pienemmän aika-arvon aikana, jolloin soitettavien äänien tulee noudattaa vaihdon aikana kappalen yleistä tempoa ja rytmiikkaa. Tämä on hyvä huomioida esim. sormituksia miettiessä.
Video
Soittoesimerkki nuotein. Huomaa, että asemanvaihdot ovat vain esimerkkinä. Järkeviin asemanvaihtoihin vaikuttaa aina myös mm. muu soittotilanne ja haluttu soundi
Katso myös: [...]
Kappaleen sisäinen dynamiikka ja osien taitteet OM
20.4.2021Tyylinmukainen säestys sointujen pääsävelten ympärille
Ensimmäisellä videolla esitellään kolmen eri tyylilajin rytmisiä ja äänenkuljetuksellisia variaatioita sointujen pääsävelten ympärille.
Tyylijajeina ovat beat, ns. suora 8-osa rock, sekä latinalaisamerikkalainen bossanova/hidas samba. Esimerkkien pohjana toimii 12 tahdin rakenne ja sointukiertona F -duurin I, IV ja V aseteet, eli F, Bb ja C.
Video
Katso myös: [...]
20.4.2021Groove ja svengi ovat termejä, jotka puhekielessä käytännössä tarkoittavat samaa asiaa, varsinaisen merkityksen kuitenkin muuttuessa riippuen mm. soitettavasta tyylijaljista. Yleinen käsitys groovesta/svengistä on ”tunne vahvasta ja menevästä rytmistä”. Poikkeuksia tässäkin on, esim. eri metallimusiikin groovet saattavat olla tarkoituksellisesti raskaita ja ”jäykkiä”, jolla alleviivataan musiikin muuta sisältöä.
Tyylinmukainen groove/svengi vaatii aina myös itse tyyliin tutustumista ja omaksumista. Monet tyylisidonnaiset goovekäsitykset omaksuukin vasta pitkällisen soittokokemuksen kautta.
Time ja äänten pituus
Videolla esitellään käsitteet Time ja äänten pituus, joilla bassolla voidaan vaikuttaa kappaleen grooven ”tunteeseen”. Time kertoo äänen syttymispisteestä ja äänen pituus kuinka pitkään äänen annetaan soida.
Video
Videoesimerkillä käytetyn harjoituksen äänet nuotein
Katso myös: [...]
20.4.2021Fourbeat ja walking bass
Toisella videolla tutustaan pidemmälle meneviin äänenkuljetuksiin fourbeat (esim. suffle, blues, old time rock´n´n roll) ja walking bass (esim. jazz) tyylien kautta.
Esimerkkien pohjana toimii ensimmäisen videon tavoin 12 tahdin rakenne ja sointukiertona G -duurin I, IV ja V aseteet, eli G, C ja D.
Video
Videoesimerkissä käytetty sointukierto
Katso myös: [...]
20.4.2021Itsenäisten bassolinjojen luomiseen tarvitaan hyvää soittimen hallintaa ja sointujen tuntemista. Videolla käydään läpi duuri- ja mollikolmisointujen pääsävelille johtavien säveltelten harjoitus. Harjoituksessa käytetty sävellaji on G
Video
Videoesimerkin harjoitus nuotinnettuna
Katso myös: [...]
20.4.2021Mikä on hyvä soundi ja miten sellainen tehdään? Onko olemassa yhtä hyvää soundia vai puhutaanko vain makuasioista.
Videolla tarkastellaan hyvän soundin salaisuuksia ja tekniikoita sen ympärillä.
Katso myös: [...]