Tällä Tiittasen Sampon oppitunnilla tarkastellaan pintaa syvemmältä fourbeat- ja walking bass -bassolinjojen muodostamista, sekä ratkaisuja jotka niissä parhaiten toimivat. Fourbeat ja walking bass ovat tyypillisiä komppaustyylejä useissa eri musiikkityyleissä, kuten esimerkiksi blues ja rhythm’n’blues, rock’n’roll, swing, ja useat muut jazzvaikutteiset tyylisuunnat.
Video
Oheismateriaali
Katso myös:
fourbeat ja walking OT
5.10.2019Nelisointu muodostetaan lisäämällä kolmisointuun vielä yksi sävel, eli septimi. Näin ollen nelisoinnussa soivat perussävel, terssi, kvintti ja septimi, tai joissakin tapauksissa seksti.
Perusmuodossa olevassa nelisoinnussa
perusääni, eli 1, muodostaa pohjasävelen soinnulle. 3, eli terssi määrittelee soinnun laadun duuriksi tai molliksi. 5 eli kvintti voi olla soinnussa ylinouseva, vähennetty tai puhdas. Soinnun 7, eli septimi, voi olla pieni, eli dominantti 7 tai suuri, eli maj7.
Näiden lisäksi sointu voi olla pidätetty, jolloin terssi korvataan kvartilla, eli asteikon neljännellä sävelellä.
Myös perusduuri- ja perusmollisoinnussa voi maj 7 sijasta käyttää 6, eli sekstiä, jolloin sointua kutsutaan duuri tai mollikuutoseksi.
Poikkeuksena vähennetyssä, eli dimisoinnussa, 7, eli septimi on vähennetty.
Alla olevalla videolla käydään läpi kaikki nelisointumuodot C pohjasoinnun ympärillä. Videon alla on myös soittoesimerkit nuotein
Video
Kaikki nelisoinnut perusmuodossaan
Katso myös: [...]
5.10.2019Kaikki sointuarpeggiot voidaan soittaa myös käännöksineen, eli aloittaa arpeggio soinnun perussävelen sijaan sen terssista, kvintistä tai septimistä.
Esimerkiksi C duuri arpeggion sointusävelet
perusmuodossa C, E, G, BTerssikäännöksessä pohjasäveleksi vaihtuu soinnun terssi, eli E, G, B, CKvinttikäännöksessä pohjasäveleksi vaihtuu soinnun kvintti, eli G, B, C, ESeptimikäännöksessä pohjasäveleksi vaihtuu soinnun septimi, eli B, C, E, G
Video
Katso myös: [...]
6.10.2019Walking bass on erityisesti jazzissa swing ja bebop tyyleissä tyypillinen säestystapa, mutta sen juuret löytyvät myös monesta muusta musiikkityylistä, esimerkiksi Rock´n´Roll ja blues musiikista. Se ilmaisee samaan aikaan sekä rytmiä, että harmoniaa luoden samalla säestävää melodiaa kappaleen päämelodian rinnalle. Walking bass on yleensä perättäisistä neljäsosista koostuva linja, joka sävelillään ilmentää sointuja ja niiden vaihdoksia. Siksi sointujen, sekä niiden laajennusten tunteminen onkin olennainen taito walking bass-linjoja soitettaessa.
Sointujen tuntemisen lisäksi bassolinjan muodostamiseen vaikuttavat myös kappaleen sävellaji ja sointuihin liittyvät asteikot, sekä kromaattiset ja tonaaliset liikkeet sointusäveliin. Walking bass -soiton voidaankin sanoa olevan jo itsessään pitkälle vietyäimprovisointia.
Video
Videon walking bass -esimerkki:
Katso myös: [...]
21.1.2020Two beat, eli kahteen ja four beat, eli neljään ovat erityisesti jazz musiikissa tyypillisiä säestysrytmejä. Molemmissa säestysrytmeissä sävelet perustuvat sointusäveliin, sekä niiden lähimpiin asteikoihin.
Säestysrymien ja harmonian lisäksi improvisoinnissa noudatetaan yleensä myös kappaleen muotorakennetta. Tästä poikkeuksena esimerkiksi free-jazz, jossa saatetaan jopa tarkoituksellisesti rikkoa muotorakennetta.
Video
Katso myös: [...]
fourbeat ja walking OM
20.4.2021Groove ja svengi ovat termejä, jotka puhekielessä käytännössä tarkoittavat samaa asiaa, varsinaisen merkityksen kuitenkin muuttuessa riippuen mm. soitettavasta tyylijaljista. Yleinen käsitys groovesta/svengistä on ”tunne vahvasta ja menevästä rytmistä”. Poikkeuksia tässäkin on, esim. eri metallimusiikin groovet saattavat olla tarkoituksellisesti raskaita ja ”jäykkiä”, jolla alleviivataan musiikin muuta sisältöä.
Tyylinmukainen groove/svengi vaatii aina myös itse tyyliin tutustumista ja omaksumista. Monet tyylisidonnaiset goovekäsitykset omaksuukin vasta pitkällisen soittokokemuksen kautta.
Time ja äänten pituus
Videolla esitellään käsitteet Time ja äänten pituus, joilla bassolla voidaan vaikuttaa kappaleen grooven ”tunteeseen”. Time kertoo äänen syttymispisteestä ja äänen pituus kuinka pitkään äänen annetaan soida.
Video
Videoesimerkillä käytetyn harjoituksen äänet nuotein
Katso myös: [...]
20.4.2021Fourbeat ja walking bass
Toisella videolla tutustaan pidemmälle meneviin äänenkuljetuksiin fourbeat (esim. suffle, blues, old time rock´n´n roll) ja walking bass (esim. jazz) tyylien kautta.
Esimerkkien pohjana toimii ensimmäisen videon tavoin 12 tahdin rakenne ja sointukiertona G -duurin I, IV ja V aseteet, eli G, C ja D.
Video
Videoesimerkissä käytetty sointukierto
Katso myös: [...]
20.4.2021Vuorosormitus on (näppäävän käden etu- ja keskisormella) on yleisimpiä tapoja näpätä kieli soimaan. Sujuva vuorosormitus on myös ergonomisesti hyvä ja tehokas tapa soittaa. Joskus vuorosormitus ei välttämättä ole kuitenkaan se paras tapa.
Videolla käydään läpi tilanne jossa haluttu soundi muodostuu paremmaksi yhdellä sormella soittaessa.
Mitään täydellistä ”oikeaa ja väärää” ei ole, vaan sormitusvaihtoehtoihin vaikuttavat aina mm. kappaleen nopeus. Videolla oleva esimerkki on vain suuntaa antava vaihtoehto jota voi kokeilla yhtenä soundin tuottamisvaihtoehtona. Jokaisen soittajan yksilölliset taipumukset ja kappaleen asettamat vaatimukset muodostavat kokonaisuuden joiden mukaan soittaja tekee tilanteeseen sopivat valinnat itsenäisesti.
Sormitusesimerkki
Katso myös: [...]