Tyylinmukainen säestys sointujen pääsävelten ympärille
Ensimmäisellä videolla esitellään kolmen eri tyylilajin rytmisiä ja äänenkuljetuksellisia variaatioita sointujen pääsävelten ympärille.
Tyylijajeina ovat beat, ns. suora 8-osa rock, sekä latinalaisamerikkalainen bossanova/hidas samba. Esimerkkien pohjana toimii 12 tahdin rakenne ja sointukiertona F -duurin I, IV ja V aseteet, eli F, Bb ja C.
Video
Katso myös:
Tyylinmukaisten bassolinjojen luominen: Säestys sointujen pääsävelten ympärille OT
20.1.2020Viisisointu on pohjasävelestä (1), terssistä (3), kvintistä (4), septimistä (7) tai sekstistä (6) ja noonista (9) muodostuva sointu. Soinnun muodostustapa on samanlainen kuin nelisoinnuissakin johon septimin päälle lisätään vielä soinnun viides ääni, eli asteikon 9. sävel. Alla on esimerkki Am9 soinnusta ja sen muodostumisesta
Sointujen laajentumisessa viisisoinnuksi on perussääntö, että nooni ( 9) on aina kokosävelaskeleen päässä soinnun perussävelestä oleva sävel, eli 9 tai ( tai ahtaassa asetelmassa suuri sekuntti eli 2).
Viisisoinnussa soinnun nooni (9) on siis lähtökohtaisesti aina suuri. Poikkeuksena tästä on dominanttiseptimisointu (duuri 7-sointu), jonka nooni (9) voi olla myös pieni (b9) tai ylinouseva (#9).
Viisisointu voi olla siis duuri tai molli (s3 / p3), siinä voi olla kvintin muunnoksia (b5 / 5 /#5), sekä pieni septimi (7) tai suuri septimi (maj7). Myös terssin korvaaminen kavartilla (sus4) tai septimin (7) korvaaminen sekstillä (6) on mahdollinen.
Viisisointuun kuuluu oletuksena aina septimi (7), joten sitä ei kirjoiteta sointumerkkiin, ellei septimiä haluta erikseen jättää soinnusta pois. Tällöin merkintätapa on kolmisointu + add9, esim. C add9
Video
Viisisointutyypit
Kaikki viisisointutyypit in C
Katso myös: [...]
5.10.2019Nelisointu muodostetaan lisäämällä kolmisointuun vielä yksi sävel, eli septimi. Näin ollen nelisoinnussa soivat perussävel, terssi, kvintti ja septimi, tai joissakin tapauksissa seksti.
Perusmuodossa olevassa nelisoinnussa
perusääni, eli 1, muodostaa pohjasävelen soinnulle. 3, eli terssi määrittelee soinnun laadun duuriksi tai molliksi. 5 eli kvintti voi olla soinnussa ylinouseva, vähennetty tai puhdas. Soinnun 7, eli septimi, voi olla pieni, eli dominantti 7 tai suuri, eli maj7.
Näiden lisäksi sointu voi olla pidätetty, jolloin terssi korvataan kvartilla, eli asteikon neljännellä sävelellä.
Myös perusduuri- ja perusmollisoinnussa voi maj 7 sijasta käyttää 6, eli sekstiä, jolloin sointua kutsutaan duuri tai mollikuutoseksi.
Poikkeuksena vähennetyssä, eli dimisoinnussa, 7, eli septimi on vähennetty.
Alla olevalla videolla käydään läpi kaikki nelisointumuodot C pohjasoinnun ympärillä. Videon alla on myös soittoesimerkit nuotein
Video
Kaikki nelisoinnut perusmuodossaan
Katso myös: [...]
20.1.2020Duuri- ja molli kolmisointuarpeggioiden soittamiseen yli oktaavin alueella on sorimituksellisesti monta vaihtoehtoa ja kulloiseenkin tilanteeseen soveltuva tapa riippuu mm. toivotusta soundista ja kappaleen temposta.
Yksi tapa harjoitella kolmisointuarpegioita on toistaa valittu sormitus okataavia ylempää. Tällöin toiseen oktaaviin hypätään kun ensimmäisen oktaavin V, eli kvintti-ääni on soitettu.
Video
Duurin ja mollin kolmisoinnut
Soittoesimerkki nuotein.
Katso myös: [...]
20.1.2020Nuottiaakkoset ovat musiikissa käytettävät aakkoset joilla kirjoitetaan musiikki äänet luettavaan muotoon. Jokaiselle nuotille on oma kirjaimensa, jotka ilmaisevat sävelkorkeuden. Sävelkorkeudet voivat olla myös ylennettyjä tai alennettuja. Normaalivireisen basson kaulalla kaikki kaikki muut nuottiaakkoset löytyvät vapailta kieliltä, paitsi B,C ja F
Alennetut nuottiaakkosetAlennetun nuottiaakkosen perään lisätään alennusmerkki b, esim Ab (alennettu A) tai Gb (alennettu G).
Alennettua nuottia voidaan kuvata myös lisäämällä perään ”es” tai pelkkä ”s”, esim As (alennettu A) tai Ges (alennettu G).
Poikkeuksen B, joka alennettuna on Bb. B voi olla myös monesti korvattu kirjaimella H alennetun H:n ollessa kuitenkin edelleen Bb.
Ylennetyt nuottiaaksetYlennetyn nuottiaakkosen perään lisätään ylennysmerkki #, esim. A# (ylennetty A) tai G# ( ylennetty G).
Ylennettyä nuottia voidaan kuvata myös lisäämässä perään ”is” esim. Cis (ylennetty C) tai Fis (ylennetty F)
Video
Nuottiaakkoset
Katso myös: [...]
Tyylinmukaisten bassolinjojen luominen: Säestys sointujen pääsävelten ympärille OM
20.4.2021Fourbeat ja walking bass
Toisella videolla tutustaan pidemmälle meneviin äänenkuljetuksiin fourbeat (esim. suffle, blues, old time rock´n´n roll) ja walking bass (esim. jazz) tyylien kautta.
Esimerkkien pohjana toimii ensimmäisen videon tavoin 12 tahdin rakenne ja sointukiertona G -duurin I, IV ja V aseteet, eli G, C ja D.
Video
Videoesimerkissä käytetty sointukierto
Katso myös: [...]
20.4.2021Itsenäisten bassolinjojen luomiseen tarvitaan hyvää soittimen hallintaa ja sointujen tuntemista. Videolla käydään läpi duuri- ja mollikolmisointujen pääsävelille johtavien säveltelten harjoitus. Harjoituksessa käytetty sävellaji on G
Video
Videoesimerkin harjoitus nuotinnettuna
Katso myös: [...]
20.4.2021Videolla käydään läpi äänen pituuksien ja äänenkuljetuksen merkitystä kappaleen dynamiikkaan ja eri osien välisiin taitteisiin.
Video
Videon esimerkki nuotein
Katso myös: [...]