Viisisoinnut

Viisisointu on pohjasävelestä (1), terssistä (3), kvintistä (4), septimistä (7) tai sekstistä (6) ja noonista (9) muodostuva sointu. Soinnun muodostustapa on samanlainen kuin nelisoinnuissakin johon septimin päälle lisätään vielä soinnun viides ääni, eli asteikon 9. sävel. Alla on esimerkki Am9 soinnusta ja sen muodostumisesta

Sointujen laajentumisessa viisisoinnuksi on perussääntö, että nooni ( 9) on aina kokosävelaskeleen päässä soinnun perussävelestä oleva sävel, eli 9 tai ( tai ahtaassa asetelmassa suuri sekuntti eli 2).

Viisisoinnussa soinnun nooni (9) on siis lähtökohtaisesti aina suuri. Poikkeuksena tästä on dominanttiseptimisointu (duuri 7-sointu), jonka nooni (9) voi olla myös pieni (b9) tai ylinouseva (#9).

Viisisointu voi olla siis duuri tai molli (s3 / p3), siinä voi olla kvintin muunnoksia (b5 / 5 /#5), sekä pieni septimi (7) tai suuri septimi (maj7). Myös terssin korvaaminen kavartilla (sus4) tai septimin (7) korvaaminen sekstillä (6) on mahdollinen.

Viisisointuun kuuluu oletuksena aina septimi (7), joten sitä ei kirjoiteta sointumerkkiin, ellei septimiä haluta erikseen jättää soinnusta pois. Tällöin merkintätapa on kolmisointu + add9, esim. C add9

Video

Viisisointutyypit

Kaikki viisisointutyypit in C

Katso myös:

Viisisoinnut
20.1.2020Viisisointu on pohjasävelestä (1), terssistä (3), kvintistä (4), septimistä (7) tai sekstistä (6) ja noonista (9) muodostuva sointu. Soinnun muodostustapa on samanlainen kuin nelisoinnuissakin johon septimin päälle lisätään vielä soinnun viides ääni, eli asteikon 9. sävel. Alla on esimerkki Am9 soinnusta ja sen muodostumisesta Viisisoinnun lähin asteikko määrittyy soinnun sävelten perusteella. Esimerkiksi Am9 soinnun lähimmät asteikot ovat doorinen ja aiolinen, koska molemmat asteikot sisältävät Am9 soinnun sävelet. Katso myös: [...]
20.1.2020Sointu on vähintään kahden, tavallisesti kolmen tai useamma eri korkuisen äänen yhdessä muodostama ääni. Soinnun laatu määritellään sen intervallien mukaan. Bassolla sointujen muodostaminen on yhtyesoitossa harvinaisempaa johtuen soivan äänialan mataluudesta ja sointivärin tummuudesta; useampi yhtäaikainen ääni ”puuroutuu” ja saattaa tehdä yhtyyeen soundista ”tukkoisen”. Jos äänikuvassa löytyy tilaa on sointusoitto joskus hyvä tehokeino erilaisten soundien saavuttamiseksi. Arpeggio eli murtosointu on musiikillinen termi, jolla tarkoitetaan, että jonkin soinnun äänet soitetaan erikseen toinen toisensa jälkeen (usein matalammasta korkeampaan) sen sijaan, että ne soitettaisiin yhtä aikaa Double/triple stops on Arpeggion vastakohta, eli äänet soitettaan yhtäaikaa. Double stopissa yhtäaikaa soivat äänet ovat yleensä jo soinnun terssi (3) ja septimi (7), mutta voivat olla myös soinnun perusääni (1) ja septimi. Triple stopissa ääniä on vastaavasti kolme ja soivat äänet muodostuvat yleensä perusäänestä (1), terssistä (3) ja septimistä (7). Myös muut soinnun äänet ovat mahdollisia. Kumpaankaan tapaan soittaa sointuja ei ole olemassa yhtä oikeaa tekniikkaa ja valittuun tapaan vaikuttaa sen vahvasti hetkinen soittotilanne ja soittajan oman kokemuksen mukana tuoma harkinta. Video Soittoesimerkki nuotein Katso myös: [...]
5.10.2019Kaikki sointuarpeggiot voidaan soittaa myös käännöksineen, eli aloittaa arpeggio soinnun perussävelen sijaan sen terssista, kvintistä tai septimistä. Esimerkiksi C duuri arpeggion sointusävelet perusmuodossa C, E, G, BTerssikäännöksessä pohjasäveleksi vaihtuu soinnun terssi, eli E, G, B, CKvinttikäännöksessä pohjasäveleksi vaihtuu soinnun kvintti, eli G, B, C, ESeptimikäännöksessä pohjasäveleksi vaihtuu soinnun septimi, eli B, C, E, G Video Katso myös: [...]
aanenkuljetus sointuaanilla OM
20.4.2021Fourbeat ja walking bass Toisella videolla tutustaan pidemmälle meneviin äänenkuljetuksiin fourbeat (esim. suffle, blues, old time rock´n´n roll) ja walking bass (esim. jazz) tyylien kautta. Esimerkkien pohjana toimii ensimmäisen videon tavoin 12 tahdin rakenne ja sointukiertona G -duurin I, IV ja V aseteet, eli G, C ja D. Video Videoesimerkissä käytetty sointukierto Katso myös: [...]
20.4.2021Itsenäisten bassolinjojen luomiseen tarvitaan hyvää soittimen hallintaa ja sointujen tuntemista. Videolla käydään läpi duuri- ja mollikolmisointujen pääsävelille johtavien säveltelten harjoitus. Harjoituksessa käytetty sävellaji on G Video Videoesimerkin harjoitus nuotinnettuna Katso myös: [...]
21.9.2021Tällä Tiittasen Sampon oppitunnilla tarkastellaan pintaa syvemmältä fourbeat- ja walking bass -bassolinjojen muodostamista, sekä ratkaisuja jotka niissä parhaiten toimivat. Fourbeat ja walking bass ovat tyypillisiä komppaustyylejä useissa eri musiikkityyleissä, kuten esimerkiksi blues ja rhythm’n’blues, rock’n’roll, swing, ja useat muut jazzvaikutteiset tyylisuunnat. Video Oheismateriaali Nuotti-PDF: Fourbeat ja walking bass -bassolinjojen luominen Katso myös: [...]
Basso