Improvisointia duurin moodeilla

Moodit, eli kirkkosävellajit perustuvat diatoniseen asteikkoon. Käytännössä kaikkien asteikkojen pohjana toimii duuriasteikko, josta moodit muodostavat omat itsenäiset asteikkonsa. Moodit ovat siis vähintään yhden oktaavialan (7 säveltä + oktaavi) kattavia itsenäisiä asteikkoja, jotka alkavat duuriasteikon eri asteilta. Myös duuriasteikko itsessään on yksi moodeista ja nimeltään jooninen.

Moodit:

jooninen (duuriasteikko) = alkaa duurisasteikon 1. asteelta
doorinen = alkaa duuriasteikon 2. asteelta
fryyginen = alkaa duuriasteikon 3. asteelta
lyydinen = alkaa duuriasteikon 4. asteelta
miksolyydinen = alkaa duuriasteikon 5. asteelta
aiolinen (luonnolinen molli) = alkaa duuriasteikon 6. asteelta
lokrinen = alkaa duuriasteikon 7. asteelta

I Jooninen (Ionian)

I moodi : Jooninen
Improvisointia joonisella

II Doorinen (Dorian)

II moodi: Doorinen
Improvisointia doorisella

III Fryyginen (Phrygian)

III moodi: Fryyginen
Improvisointia fryygisellä

IV Lyydinen (Lydian)

IV moodi: Lyydinen
Improvisointia lyydisellä

V Miksolyydinen (Mixolydian)

V moodi: Miksolyydinen
Improvisointia miksolyydisellä

VI Aiolinen (Aeolian)

VI moodi: Aiolinen
Improvisointia aiolisella

VII Lokrinen (Locrian)

VII moodi: Lokrinen
Improvisointia lokrisella

Katso myös:

Improvisointia duurin moodeilla
5.10.2019Moodit, eli kirkkosävellajit ovat duuriasteikon eri säveliltä alkavia itsenäisiä 7 sävelisiä asteikkoja. Seitsämänneltä säveleltä alkava asteikko on nimeltään lokrinen. Esimerkiksi B-lokrinen jakaa sävelet C-duuriasteikon kanssa. Lokrisen asteikon sävelet ovat 1, allennettu 2, alennettu 3, 4, alennettu 5, alennettu 6 ja alennettu 7. Lokrisen karaktäärisävelet ovat pieni sekunti ja vähennetty kvintti, ja sille ominainen sointu on molliseptimisointu jossa on vähennetty kvintti, esimerkiksi Bm7b5. Video Katso myös: [...]
5.10.2019Moodit, eli kirkkosävellajit ovat duuriasteikon eri säveliltä alkavia itsenäisiä 7 sävelisiä asteikkoja. Kuudennelta säveleltä alkava asteikko on nimeltään aiolinen, joka on mollisävytteinen. Esimerkiksi A aiolinen jakaa sävelet C duuriasteikon kanssa. Aiolisen asteikon sävelet ovat 1, 2, alennettu 3, 4, 5, alennettu 6 ja alennettu 7. Aiolisen karaktäärisävel on alennettu kolme ja seiska ja ominainen sointu on molliseitsämän, esimerkiksi Am7 Video Katso myös: [...]
5.10.2019Moodit, eli kirkkosävellajit ovat duuriasteikon eri säveliltä alkavia itsenäisiä 7 sävelisiä asteikkoja. Viidenneltä säveleltä alkava asteikko on nimeltään miksolyydinen, joka on duurisävyinen. Esimerkiksi Gmiksolyydinen jakaa sävelet C-duuriasteikon kanssa. Miksolyydisen asteikon sävelet ovat 1, 2, 3, 4, 5, 6 ja alennettu 7. Miksolyydisen karaktäärisävel on alennettu seiska ja ominainen sointu on duuri seiska, esimerkiksi G7 Video Katso myös: [...]
5.10.2019Moodit, eli kirkkosävellajit ovat duuriasteikon eri säveliltä alkavia itsenäisiä 7 sävelisiä asteikkoja. Kolmannelta säveleltä alkava moodi on nimeltään fryyginen, joka on mollisävyinen. Esimerkiksi E-fryyginen jakaa sävelet C duuriasteikon kanssa. Fryygisen asteikon sävelet ovat 1, alennettu 2, alennettu 3, 4, 5, alennettu 6 ja alennettu 7. Fryygisen moodin karaktäärisävel on alennettu 2, ja fryygiselle ominainen sointu on molliseptimi, esimerkiksi E-molliseiska. Video Katso myös: [...]
5.10.2019Moodit, eli kirkkosävellajit ovat duuriasteikon eri säveliltä alkavia itsenäisiä 7 sävelisiä asteikkoja. Neljänneltä säveleltä alkava moodi on nimeltään lyydinen, joka on duurisävyinen moodi. Esimerkiksi F-lyydinen jakaa sävelet C duuriasteikon kanssa. Lyydisen asteikon sävelet ovat 1, 2, 3, ylennetty 4, 5, 6 ja 7. Lyydisen moodin karaktäärisävel on ylinouseva kvartti, ja lyydiselle ominainen sointu on duuri maij seiska, esimerkiksi Fmaj7. Video Katso myös: [...]
5.10.2019Moodit, eli kirkkosävellajit ovat duuriasteikon eri säveliltä alkavia itsenäisiä 7 sävelisiä asteikkoja. Toiselta säveleltä alkava moodi on nimeltään doorinen. Esimerkiksi D doorinen jakaa sävelet C-duuriasteikon kanssa. Doorinen asteikko on mollisävyinen, ja sen sävelet ovat 1, 2, alennettu 3, 4, 5, 6 ja alennettu 7. Doorisen moodin karaktäärisävel on suuri seksti, ja dooriselle ominainen sointu on molliseptimi, esimerkiksi D-molliseiska. Video Katso myös: [...]
5.10.2019Moodit, eli kirkkosävellajit ovat duuriasteikon eri säveliltä alkavia itsenäisiä seitsensävelisiä asteikkoja. Ensimmäiseltä säveleltä alkava moodi on nimeltään jooninen, eli duuriasteikko. Joonisen asteikon sävelet ovat 1, 2, 3, 4, 5, 6 ja 7. Jooniselle ominainen sointu on duuri maij seiska, esimerkiksi Cmaj7. Video Katso myös: [...]
22.9.2019Basson pääroolit bändissä on luoda harmoninen pohja ja ylläpitää sykettä. Sykkeen itsenäinen ylläpitäminen soittaessa tarkoittaa taitoa soittaa valitussa tempossa niin, että tempo ei kiihdy eikä hidastu, ja kappale etenee myös yksin soittaessa samoin ”kuten bändin kanssa soittaessa”. Paras tapa ”lukita” syke on kiinnittää se kehoon, esim. jalkaan, tai muuhun kehon rytmiseen liikkeeseen. Näin keho toimii rytmipohjana omalle soitolle mitä ”vasten voi peilata” soitton rytmit. Kehon ja soittimen yhtäaikainen hallinta vaatii harjoittelua ja on osa bassonsoitossa tarvittavia koordinaatiotaitoja. Sykkeen ylläpitäminen kehossa Sykkeen ylläpitäminen soittaen Soittoesimerkki Katso myös: [...]
Basso