Soinnun perussävel on soinnun pohja-/juurisävel ja on käytännössä sama kuin sointumerkin ensimmäinen kirjain. Perinteisessä ja pelkistetyimmässä muodossa basso soittaa soinnun perussävelen ja muodostaa harmonisen pohjan muille sointusoittajille.
Perussävelen oktaaviala riippuu soittohetkessä tehtävistä valinnoista, joihin vaikuttaa mm. kappaleen tyylilaji sekä muu ympärillä oleva harmonia- ja sointinvärimaailma.
Katso myös:
Soinnun perussävelen hahmottaminen sointumerkistä
20.1.2020Viisisointu on pohjasävelestä (1), terssistä (3), kvintistä (4), septimistä (7) tai sekstistä (6) ja noonista (9) muodostuva sointu. Soinnun muodostustapa on samanlainen kuin nelisoinnuissakin johon septimin päälle lisätään vielä soinnun viides ääni, eli asteikon 9. sävel. Alla on esimerkki Am9 soinnusta ja sen muodostumisesta
Sointujen laajentumisessa viisisoinnuksi on perussääntö, että nooni ( 9) on aina kokosävelaskeleen päässä soinnun perussävelestä oleva sävel, eli 9 tai ( tai ahtaassa asetelmassa suuri sekuntti eli 2).
Viisisoinnussa soinnun nooni (9) on siis lähtökohtaisesti aina suuri. Poikkeuksena tästä on dominanttiseptimisointu (duuri 7-sointu), jonka nooni (9) voi olla myös pieni (b9) tai ylinouseva (#9).
Viisisointu voi olla siis duuri tai molli (s3 / p3), siinä voi olla kvintin muunnoksia (b5 / 5 /#5), sekä pieni septimi (7) tai suuri septimi (maj7). Myös terssin korvaaminen kavartilla (sus4) tai septimin (7) korvaaminen sekstillä (6) on mahdollinen.
Viisisointuun kuuluu oletuksena aina septimi (7), joten sitä ei kirjoiteta sointumerkkiin, ellei septimiä haluta erikseen jättää soinnusta pois. Tällöin merkintätapa on kolmisointu + add9, esim. C add9
Video
Viisisointutyypit
Kaikki viisisointutyypit in C
Katso myös: [...]
5.10.2019Nelisointu muodostetaan lisäämällä kolmisointuun vielä yksi sävel, eli septimi. Näin ollen nelisoinnussa soivat perussävel, terssi, kvintti ja septimi, tai joissakin tapauksissa seksti.
Perusmuodossa olevassa nelisoinnussa
perusääni, eli 1, muodostaa pohjasävelen soinnulle. 3, eli terssi määrittelee soinnun laadun duuriksi tai molliksi. 5 eli kvintti voi olla soinnussa ylinouseva, vähennetty tai puhdas. Soinnun 7, eli septimi, voi olla pieni, eli dominantti 7 tai suuri, eli maj7.
Näiden lisäksi sointu voi olla pidätetty, jolloin terssi korvataan kvartilla, eli asteikon neljännellä sävelellä.
Myös perusduuri- ja perusmollisoinnussa voi maj 7 sijasta käyttää 6, eli sekstiä, jolloin sointua kutsutaan duuri tai mollikuutoseksi.
Poikkeuksena vähennetyssä, eli dimisoinnussa, 7, eli septimi on vähennetty.
Alla olevalla videolla käydään läpi kaikki nelisointumuodot C pohjasoinnun ympärillä. Videon alla on myös soittoesimerkit nuotein
Video
Kaikki nelisoinnut perusmuodossaan
Katso myös: [...]
22.9.2019Perinteinen sähköbasso on neljäkielinen. Basson ollessa normaalivireessä vapaat kielet vastaavat kitaran neljää alinta kieltä, mutta soivat oktaavia alemaa.
Normaalivireisen
neljäkielisen basson vapaat kielet ovat E, A, D ja Gviisikielisin basson vapaat kielet ovat B, E, A, D ja Gkuusikielisen basson vapaat kielet ovat B, E, A, D, G ja C
Video
Katso myös: [...]
20.1.2020Nuottiaakkoset ovat musiikissa käytettävät aakkoset joilla kirjoitetaan musiikki äänet luettavaan muotoon. Jokaiselle nuotille on oma kirjaimensa, jotka ilmaisevat sävelkorkeuden. Sävelkorkeudet voivat olla myös ylennettyjä tai alennettuja. Normaalivireisen basson kaulalla kaikki kaikki muut nuottiaakkoset löytyvät vapailta kieliltä, paitsi B,C ja F
Alennetut nuottiaakkosetAlennetun nuottiaakkosen perään lisätään alennusmerkki b, esim Ab (alennettu A) tai Gb (alennettu G).
Alennettua nuottia voidaan kuvata myös lisäämällä perään ”es” tai pelkkä ”s”, esim As (alennettu A) tai Ges (alennettu G).
Poikkeuksen B, joka alennettuna on Bb. B voi olla myös monesti korvattu kirjaimella H alennetun H:n ollessa kuitenkin edelleen Bb.
Ylennetyt nuottiaaksetYlennetyn nuottiaakkosen perään lisätään ylennysmerkki #, esim. A# (ylennetty A) tai G# ( ylennetty G).
Ylennettyä nuottia voidaan kuvata myös lisäämässä perään ”is” esim. Cis (ylennetty C) tai Fis (ylennetty F)
Video
Nuottiaakkoset
Katso myös: [...]
Soinnun perussavelen hahmottaminen sointumerkista OM
20.4.2021Tyylinmukainen säestys sointujen pääsävelten ympärille
Ensimmäisellä videolla esitellään kolmen eri tyylilajin rytmisiä ja äänenkuljetuksellisia variaatioita sointujen pääsävelten ympärille.
Tyylijajeina ovat beat, ns. suora 8-osa rock, sekä latinalaisamerikkalainen bossanova/hidas samba. Esimerkkien pohjana toimii 12 tahdin rakenne ja sointukiertona F -duurin I, IV ja V aseteet, eli F, Bb ja C.
Video
Katso myös: [...]
20.4.2021Mikäli kappaleen tai esim. asteikon soittaminen tapahtuu käyttäen vain I – asemaa soitetaan ääniä ja äänenkuljetuksia myös vapaita kieliä hyväksi käyttäen. Tällä on vaikutusta sormituksiin, sekä myös soundiin. Videolla esitellään I -aseman soitoa G -duuriasteikon kautta.
Video
Videon esimerkki nuotein
G -duuri ensimmäisestä asemasta
Katso myös: [...]