Sointusoitto arpeggio & double/ triple stops

Sointu on vähintään kahden, tavallisesti kolmen tai useamma eri korkuisen äänen yhdessä muodostama ääni. Soinnun laatu määritellään sen intervallien mukaan.

Bassolla sointujen muodostaminen on yhtyesoitossa harvinaisempaa johtuen soivan äänialan mataluudesta ja sointivärin tummuudesta; useampi yhtäaikainen ääni ”puuroutuu” ja saattaa tehdä yhtyyeen soundista ”tukkoisen”. Jos äänikuvassa löytyy tilaa on sointusoitto joskus hyvä tehokeino erilaisten soundien saavuttamiseksi.

Arpeggio

eli murtosointu on musiikillinen termi, jolla tarkoitetaan, että jonkin soinnun äänet soitetaan erikseen toinen toisensa jälkeen (usein matalammasta korkeampaan) sen sijaan, että ne soitettaisiin yhtä aikaa

Double/triple stops

on Arpeggion vastakohta, eli äänet soitettaan yhtäaikaa. Double stopissa yhtäaikaa soivat äänet ovat yleensä jo soinnun terssi (3) ja septimi (7), mutta voivat olla myös soinnun perusääni (1) ja septimi. Triple stopissa ääniä on vastaavasti kolme ja soivat äänet muodostuvat yleensä perusäänestä (1), terssistä (3) ja septimistä (7). Myös muut soinnun äänet ovat mahdollisia.

Kumpaankaan tapaan soittaa sointuja ei ole olemassa yhtä oikeaa tekniikkaa ja valittuun tapaan vaikuttaa sen vahvasti hetkinen soittotilanne ja soittajan oman kokemuksen mukana tuoma harkinta.

Video

Soittoesimerkki nuotein


Katso myös:

Sointusoitto arpeggio / block
20.1.2020Harmonisen molliasteikon sointuasteet tarkoittavat molliasteikon eri säveliltä soitettavia sointuja. Esimerkissä A-harmonisessa mollissa A sävel on 1. aste, B sävel on 2. aste, C sävel on 3. aste jne.Nelisointu muodostuu samalla tavoin kuin kolmisointu, johon lisätään myös soinnun 4. sävel, eli kyseisen asteikon 7. sävel. Nelisoinnussa soivat siis asteikon 1. 3. 5. ja 7. sävel. Soinnun laadun määrittelee soinnun 3. (duuri tai molli) sekä 7. (dominantti vai toonika). Harmonisessa mollissa 1. asteen laatu on mmaj7 Jokaiselta sointuasteelta voidaan myös muodostaa oma asteikko käyttäen pohjana olevan harmonisen molliasteikon säveliä aloittaen ko. molliasteikon eri asteilta. Kun muodostuneista asteikoista soitetaan joka toinen sävel, syntyy ko. sointuasteen sointu. Esimerkkinä A -harmonisen molliasteikon sointuasteet. Video Katso myös: [...]
20.1.2020Luonnollisen molliasteikon sointuasteet tarkoittavat molliasteikon eri säveliltä soitettavia sointuja. Esimerkissä A-mollissa A sävel on 1. aste, B sävel on 2. aste, C sävel on 3. aste jne.Nelisointu muodostuu samalla tavoin kuin kolmisointu, johon lisätään myös soinnun 4. sävel, eli kyseisen asteikon 7. sävel. Nelisoinnussa soivat siis asteikon 1. 3. 5. ja 7. sävel. Soinnun laadun määrittelee soinnun 3. (duuri tai molli) sekä 7. (dominantti vai toonika) Jokaiselta sointuasteelta voidaan myös muodostaa oma asteikko käyttäen pohjana olevan luonnollisen molliasteikon säveliä aloittaen ko. molliasteikon eri asteilta. Kun muodostuneista asteikoista soitetaan joka toinen sävel, syntyy ko. sointuasteen sointu. Esimerkkinä A -luonnollisen molliasteikon sointuasteet. Video Luonnollisen molliasteikon sointuasteet nelisoinnuin Katso myös: [...]
20.1.2020Duuriasteikon sointuasteet tarkoittavat duuriasteikon eri säveliltä soitettavia sointuja. Esimerkissä C- duurissa C sävel on 1. aste, D sävel on 2. aste, E sävel on 3. aste jne.Nelisointu muodostuu samalla tavoin kuin kolmisointu, johon lisätään myös soinnun 4. sävel, eli kyseisen asteikon 7. sävel. Nelisoinnussa soivat siis asteikon 1. 3. 5. ja 7. sävel. Soinnun laadun määrittelee soinnun 3. (duuri tai molli) sekä 7. (dominantti vai toonika) Jokaiselta sointuasteelta voidaan myös muodostaa oma asteikko käyttäen pohjana olevan duuriasteikon säveliä aloittaen ko. duuriasteikon eri asteilta. Näin muodostuvia asteikkoja kutsutaan moodeiksi. Kun muodostuneista asteikoista soitetaan joka toinen sävel, syntyy ko. sointuasteen sointu. Esimerkkinä C -duuriasteikon sointuasteet. Video Duurin sointuasteet nelisoinnuin Katso myös: [...]
5.10.2019Kaikki sointuarpeggiot voidaan soittaa myös käännöksineen, eli aloittaa arpeggio soinnun perussävelen sijaan sen terssista, kvintistä tai septimistä. Esimerkiksi C duuri arpeggion sointusävelet perusmuodossa C, E, G, BTerssikäännöksessä pohjasäveleksi vaihtuu soinnun terssi, eli E, G, B, CKvinttikäännöksessä pohjasäveleksi vaihtuu soinnun kvintti, eli G, B, C, ESeptimikäännöksessä pohjasäveleksi vaihtuu soinnun septimi, eli B, C, E, G Video Katso myös: [...]
20.1.2020Jos melodisen mollin I-IV-V kolmisointuja analysoidaan harmonisena ilmiönä, noudattavat kolmisoinnut asteikon matalta korkealle muodostuvan asteikon kolmisointujen muodostutapaan. Tällöin kolmisoinnut ovat esimerkkinä c-melodinen molli Jos kolmisointuja analysoidaan melodisena ilmiönä, noudattava kolmisoinnut melodisen mollin asteikkoa myös korkealta matalalle liikuttaessa esimerkkinä c-melodinen molli Video Katso myös: [...]
22.9.2019Mollikolmisointu muodostuu kun molliasteikosta soitetaan kolme ääntä käyttäen kyseisen asteikon joka toista säveltä; perusääntä, terssiä ja kvinttiä. Esimerkiksi a- molliasteikosta sävelet A, C ja E. Mikäli nämä äänet soitetaan yhtäaikaa, ilmiötä kutsutaan mollikolmisoinnuksi. Mikäli äänet soitetaan peräkkäin, kutsutaan ilmiötä murtosoinnuksi, eli arpeggioksi. Video Katso myös: [...]
Basso