Yksi tärkeimmistä taidoista improvisoinnissa on sointujen tunteminen. Sointusävelet muodostavat harmonisen pohjan kappaleelle ja niiden käyttö etenkin vahvoilla tahdinosilla auttaa improvisoijaa muodostamaan kappaleen harmoniaan sopivia fraaseja.
Video
Videoesimerkissä improvisoidaan C7 soinnun sävelillä
Katso myös:
Improvisointia sointusävelillä
20.1.2020Viisisointu on pohjasävelestä (1), terssistä (3), kvintistä (4), septimistä (7) tai sekstistä (6) ja noonista (9) muodostuva sointu. Soinnun muodostustapa on samanlainen kuin nelisoinnuissakin johon septimin päälle lisätään vielä soinnun viides ääni, eli asteikon 9. sävel. Alla on esimerkki Am9 soinnusta ja sen muodostumisesta
Sointujen laajentumisessa viisisoinnuksi on perussääntö, että nooni ( 9) on aina kokosävelaskeleen päässä soinnun perussävelestä oleva sävel, eli 9 tai ( tai ahtaassa asetelmassa suuri sekuntti eli 2).
Viisisoinnussa soinnun nooni (9) on siis lähtökohtaisesti aina suuri. Poikkeuksena tästä on dominanttiseptimisointu (duuri 7-sointu), jonka nooni (9) voi olla myös pieni (b9) tai ylinouseva (#9).
Viisisointu voi olla siis duuri tai molli (s3 / p3), siinä voi olla kvintin muunnoksia (b5 / 5 /#5), sekä pieni septimi (7) tai suuri septimi (maj7). Myös terssin korvaaminen kavartilla (sus4) tai septimin (7) korvaaminen sekstillä (6) on mahdollinen.
Viisisointuun kuuluu oletuksena aina septimi (7), joten sitä ei kirjoiteta sointumerkkiin, ellei septimiä haluta erikseen jättää soinnusta pois. Tällöin merkintätapa on kolmisointu + add9, esim. C add9
Video
Viisisointutyypit
Kaikki viisisointutyypit in C
Katso myös: [...]
20.1.2020Jazzmolliasteikon sointuasteet tarkoittavat molliasteikon eri säveliltä soitettavia sointuja. Esimerkissä A-harmonisessa mollissa A sävel on 1. aste, B sävel on 2. aste, C sävel on 3. aste jne.Nelisointu muodostuu samalla tavoin kuin kolmisointu, johon lisätään myös soinnun 4. sävel, eli kyseisen asteikon 7. sävel. Nelisoinnussa soivat siis asteikon 1. 3. 5. ja 7. sävel. Soinnun laadun määrittelee soinnun 3. (duuri tai molli) sekä 7. (dominantti vai toonika). Jazzmollissa 1. asteen laatu on mmaj7
Jokaiselta sointuasteelta voidaan myös muodostaa oma asteikko käyttäen pohjana olevan harmonisen molliasteikon säveliä aloittaen ko. molliasteikon eri asteilta. Kun muodostuneista asteikoista soitetaan joka toinen sävel, syntyy ko. sointuasteen sointu. Esimerkkinä A -jazzmolliasteikon sointuasteet.
Video
Jazzmollin sointuasteet nelisoinnuin
Katso myös: [...]
20.1.2020Harmonisen molliasteikon sointuasteet tarkoittavat molliasteikon eri säveliltä soitettavia sointuja. Esimerkissä A-harmonisessa mollissa A sävel on 1. aste, B sävel on 2. aste, C sävel on 3. aste jne.Nelisointu muodostuu samalla tavoin kuin kolmisointu, johon lisätään myös soinnun 4. sävel, eli kyseisen asteikon 7. sävel. Nelisoinnussa soivat siis asteikon 1. 3. 5. ja 7. sävel. Soinnun laadun määrittelee soinnun 3. (duuri tai molli) sekä 7. (dominantti vai toonika). Harmonisessa mollissa 1. asteen laatu on mmaj7
Jokaiselta sointuasteelta voidaan myös muodostaa oma asteikko käyttäen pohjana olevan harmonisen molliasteikon säveliä aloittaen ko. molliasteikon eri asteilta. Kun muodostuneista asteikoista soitetaan joka toinen sävel, syntyy ko. sointuasteen sointu. Esimerkkinä A -harmonisen molliasteikon sointuasteet.
Video
Katso myös: [...]
20.1.2020Luonnollisen molliasteikon sointuasteet tarkoittavat molliasteikon eri säveliltä soitettavia sointuja. Esimerkissä A-mollissa A sävel on 1. aste, B sävel on 2. aste, C sävel on 3. aste jne.Nelisointu muodostuu samalla tavoin kuin kolmisointu, johon lisätään myös soinnun 4. sävel, eli kyseisen asteikon 7. sävel. Nelisoinnussa soivat siis asteikon 1. 3. 5. ja 7. sävel. Soinnun laadun määrittelee soinnun 3. (duuri tai molli) sekä 7. (dominantti vai toonika)
Jokaiselta sointuasteelta voidaan myös muodostaa oma asteikko käyttäen pohjana olevan luonnollisen molliasteikon säveliä aloittaen ko. molliasteikon eri asteilta. Kun muodostuneista asteikoista soitetaan joka toinen sävel, syntyy ko. sointuasteen sointu. Esimerkkinä A -luonnollisen molliasteikon sointuasteet.
Video
Luonnollisen molliasteikon sointuasteet nelisoinnuin
Katso myös: [...]
20.1.2020Duuriasteikon sointuasteet tarkoittavat duuriasteikon eri säveliltä soitettavia sointuja. Esimerkissä C- duurissa C sävel on 1. aste, D sävel on 2. aste, E sävel on 3. aste jne.Nelisointu muodostuu samalla tavoin kuin kolmisointu, johon lisätään myös soinnun 4. sävel, eli kyseisen asteikon 7. sävel. Nelisoinnussa soivat siis asteikon 1. 3. 5. ja 7. sävel. Soinnun laadun määrittelee soinnun 3. (duuri tai molli) sekä 7. (dominantti vai toonika)
Jokaiselta sointuasteelta voidaan myös muodostaa oma asteikko käyttäen pohjana olevan duuriasteikon säveliä aloittaen ko. duuriasteikon eri asteilta. Näin muodostuvia asteikkoja kutsutaan moodeiksi. Kun muodostuneista asteikoista soitetaan joka toinen sävel, syntyy ko. sointuasteen sointu. Esimerkkinä C -duuriasteikon sointuasteet.
Video
Duurin sointuasteet nelisoinnuin
Katso myös: [...]
5.10.2019Kaikki sointuarpeggiot voidaan soittaa myös käännöksineen, eli aloittaa arpeggio soinnun perussävelen sijaan sen terssista, kvintistä tai septimistä.
Esimerkiksi C duuri arpeggion sointusävelet
perusmuodossa C, E, G, BTerssikäännöksessä pohjasäveleksi vaihtuu soinnun terssi, eli E, G, B, CKvinttikäännöksessä pohjasäveleksi vaihtuu soinnun kvintti, eli G, B, C, ESeptimikäännöksessä pohjasäveleksi vaihtuu soinnun septimi, eli B, C, E, G
Video
Katso myös: [...]
5.10.2019Nelisointu muodostetaan lisäämällä kolmisointuun vielä yksi sävel, eli septimi. Näin ollen nelisoinnussa soivat perussävel, terssi, kvintti ja septimi, tai joissakin tapauksissa seksti.
Perusmuodossa olevassa nelisoinnussa
perusääni, eli 1, muodostaa pohjasävelen soinnulle. 3, eli terssi määrittelee soinnun laadun duuriksi tai molliksi. 5 eli kvintti voi olla soinnussa ylinouseva, vähennetty tai puhdas. Soinnun 7, eli septimi, voi olla pieni, eli dominantti 7 tai suuri, eli maj7.
Näiden lisäksi sointu voi olla pidätetty, jolloin terssi korvataan kvartilla, eli asteikon neljännellä sävelellä.
Myös perusduuri- ja perusmollisoinnussa voi maj 7 sijasta käyttää 6, eli sekstiä, jolloin sointua kutsutaan duuri tai mollikuutoseksi.
Poikkeuksena vähennetyssä, eli dimisoinnussa, 7, eli septimi on vähennetty.
Alla olevalla videolla käydään läpi kaikki nelisointumuodot C pohjasoinnun ympärillä. Videon alla on myös soittoesimerkit nuotein
Video
Kaikki nelisoinnut perusmuodossaan
Katso myös: [...]
5.10.2019Jazzmolli eroaa luonnollisesta mollista sen kuudennella seitsemännellä sävelellä, joka jazzmollissa soitetaan korotettuna. .
Soittamalla Jazzmollista ensimmäinen, kolmas ja viides sävel, muodostuu kyseisen asteikon ensimmäisen asteen mollikolmisointu, eli toonika.
Toistamalla sama kuvio molliasteikon neljännestä ja viidennestä sävelestä alkaen, saadaan kyseisen asteikon neljännen ja viidennen asteen kolmisoinnut, eli subdominantti- ja dominanttikolmisoinnut, joista sekä neljäs että viides aste ovat duurikolmisointuja
Video
Soittoesimerkki nuotein
Katso myös: [...]
20.1.2020Jos melodisen mollin I-IV-V kolmisointuja analysoidaan harmonisena ilmiönä, noudattavat kolmisoinnut asteikon matalta korkealle muodostuvan asteikon kolmisointujen muodostutapaan. Tällöin kolmisoinnut ovat
esimerkkinä c-melodinen molli
Jos kolmisointuja analysoidaan melodisena ilmiönä, noudattava kolmisoinnut melodisen mollin asteikkoa myös korkealta matalalle liikuttaessa
esimerkkinä c-melodinen molli
Video
Katso myös: [...]
5.10.2019Harmoninen molli eroaa luonnollisesta mollista sen seitsemännellä sävelellä, joka harmonisessa mollissa soitetaan korotettuna. Harmonisen mollin seitsemäs sävel on johtosävel, joka aiheuttaa vahvan jännitteen kohti sävellajin perussäveltä.
Soittamalla harmonisesta mollista ensimmäinen, kolmas ja viides sävel, muodostuu kyseisen asteikon ensimmäisen asteen mollikolmisointu, eli toonika.
Toistamalla sama kuvio molliasteikon neljännestä ja viidennestä sävelestä alkaen, saadaan kyseisen asteikon neljännen ja viidennen asteen kolmisoinnut, eli subdominantti- ja dominanttikolmisoinnut, joista neljäs aste on molli ja viides on duuri.
Video
Katso myös: [...]
5.10.2019Soittamalla luonnollisesta molliasteikosta ensimmäinen, kolmas ja viides sävel, muodostuu kyseisen luonnollisen molliasteikon ensimmäisen asteen kolmisointu, eli toonikakolmisointu. Toistamalla sama kuvio luonnollisen molliasteikon neljännestä ja viidennestä sävelestä alkaen, saadaan kyseisen luonnollisen molliasteikon neljännen ja viidennen asteen mollikolmisointu, eli subdominantti- ja dominanttikolmisoinnut.
Video
Katso myös: [...]
5.10.2019Soittamalla duuriasteikosta ensimmäinen, kolmas ja viides sävel, muodostuu kyseisen duuriasteikon ensimmäisen asteen kolmisointuarpeggio, eli toonika kolmisointu. Toistamalla sama kuvio duuriasteikon neljännestä ja viidennestä sävelestä alkaen, saadaan kyseisen duuriasteikon neljännen ja viidennen asteen duurikolmisointuarpeggio, eli subdominantti ja dominantti kolmisoinnut.
Video
Katso myös: [...]
6.10.2019Four beat säestysrytmissä soitetaan neljäsosia kappaleen perussykkeen mukaan. Four beat kompin fraseeraus määrittyy soitettavan kappaleen tyylilajin, tempon ja sovituksen mukaisesti.
Video
Four beat esimerkki 1
Four beat esimerkki 2
Katso myös: [...]
22.9.2019Yksinkertainen säestysnuotti, eli ns. komppilappu, sisältää tarvittavan informaation kappaleen soittamiseen alusta loppuun, mutta jättää yksityiskohdat soittajan itsensä harkittavaksi tai opeteltavaksi erikseen. Komppilapusta tulee kuitenkin käydä ilmi vähintään kappaleen rakenne ja sointumerkit.
Esimerkki yksinkertaisesta säestysnuotista
Katso myös: [...]
21.1.2020Rytmimusiikin ja yhdessä soittamisen tärkein elementti on rytmi. Myös kappaleen muodon ja tahtien säännöllisyys ovat taitoja jotka harjaantuvat lähes automaattiseksi harjoittelun myötä.
Harjoittelun aloittaminen vapailla kielillä ja perusrytmeillä auttaa keskittymään rytmin ja muodon hallintaan, sekä näppäävän käden motoriikkaan.
Katso myös: [...]