Melodisen mollin I-IV-V kolmisoinnut perusmuodossaan

Jos melodisen mollin I-IV-V kolmisointuja analysoidaan harmonisena ilmiönä, noudattavat kolmisoinnut asteikon matalta korkealle muodostuvan asteikon kolmisointujen muodostutapaan. Tällöin kolmisoinnut ovat

esimerkkinä c-melodinen molli

Jos kolmisointuja analysoidaan melodisena ilmiönä, noudattava kolmisoinnut melodisen mollin asteikkoa myös korkealta matalalle liikuttaessa

esimerkkinä c-melodinen molli

Video

Katso myös:

Melodisen mollin I-IV-V kolmisoinnut perusmuodossaan
5.10.2019Jazzmolli eroaa luonnollisesta mollista sen kuudennella seitsemännellä sävelellä, joka jazzmollissa soitetaan korotettuna. . Soittamalla Jazzmollista ensimmäinen, kolmas ja viides sävel, muodostuu kyseisen asteikon ensimmäisen asteen mollikolmisointu, eli toonika. Toistamalla sama kuvio molliasteikon neljännestä ja viidennestä sävelestä alkaen, saadaan kyseisen asteikon neljännen ja viidennen asteen kolmisoinnut, eli subdominantti- ja dominanttikolmisoinnut, joista sekä neljäs että viides aste ovat duurikolmisointuja Video Soittoesimerkki nuotein Katso myös: [...]
5.10.2019Soittamalla luonnollisesta molliasteikosta ensimmäinen, kolmas ja viides sävel, muodostuu kyseisen luonnollisen molliasteikon ensimmäisen asteen kolmisointu, eli toonikakolmisointu. Toistamalla sama kuvio luonnollisen molliasteikon neljännestä ja viidennestä sävelestä alkaen, saadaan kyseisen luonnollisen molliasteikon neljännen ja viidennen asteen mollikolmisointu, eli subdominantti- ja dominanttikolmisoinnut. Video Katso myös: [...]
20.1.2020Melodinen molli eroaa luonnollisesta mollista sen kuudennen ja seitsemännen sävelen kohdalla, jotka ovat asteikkoa alhaalta ylös mennessä korotettuja suhteessa luonnolliseen molliin (1, 2, b3, 4, 5, 6, ja 7), mutta palaavat ylhäätä alaspäin luonnollisen mollin sävelillä (b7, c6, 5, 4, c3, 2 ja 1) . Alhaalta ylös mennessä asteikkosävelet noudattavat siis jazzmollin rakennetta ja palaavat ylhäältä alaspäin luonnollisen mollin rakenteellaEsimerkiksi melodisen C-mollin sävelet ylöspäin ovat C, D , Eb, F, G, A, ja B ja aslaspäin Bb, Ab, G, F, Eb, D ja C. Video Melodinen molliasteikko Katso myös: [...]
5.10.2019Jazzmolli eroaa luonnollisesta mollista sen kuudennen ja seitsemännen sävelen kohdalla, jotka ovat korotettuja suhteessa luonnolliseen molliin. Se on siis intervallirakenteeltaan kuten ylöspäinen melodinen molli. Esimerkiksi A-jazzmollin sävelet ovat a, b, c, d, e, fis ja gis, eli 1, 2, b3, 4, 5, 6, ja 7. Tonaalisessa harmoniassa jazzmolli on läheisin asteikko mollin ensimmäisen asteen perusmollisoinnulle eli mmaj7 tai m6 soinnulle. Video Katso myös: [...]
5.10.2019Jokaisella duurilla on myös oma rinnakkaismollinsa. Tämä tarkoittaa sitä, että kyseiset asteikot jakavat samat sävelet. Duurin rinnakkaismollin ensimmäinen sävel on sama kuin duuriasteikon kuudes sävel. Vastaavasti molliasteikon kolmannen sävelen kohdalta löytyy rinnakkaisduurin perussävel. Esimerkiksi luonnollisen A-molliasteikon sävelet ovat: a, b, c, d, e, f ja g. Koska jokaisen luonnollisen molliasteikon sävelten väliset intervallit ovat identtiset, asteikoille kannattaa opetella yksi sormitus, joka toistuu kaikissa luonnollisissa molliasteikoissa samanlaisena. Näin asteikon voi toistaa käyttämällä samaa sormitusta vain vaihtamalla asemaa kaulalla. Jos A -luonnollinen molliasteikko soitetaan 1. asemasta, tällöin etusormi on 1. nauhavalillä, keskisormi 2. nauhavälillä jne ja ensimmäinen a -sävel soitetaan vapaalta a -kieleltä. Video Katso myös: [...]
aanenkuljetus sointuaanilla OM
20.4.2021Fourbeat ja walking bass Toisella videolla tutustaan pidemmälle meneviin äänenkuljetuksiin fourbeat (esim. suffle, blues, old time rock´n´n roll) ja walking bass (esim. jazz) tyylien kautta. Esimerkkien pohjana toimii ensimmäisen videon tavoin 12 tahdin rakenne ja sointukiertona G -duurin I, IV ja V aseteet, eli G, C ja D. Video Videoesimerkissä käytetty sointukierto Katso myös: [...]
20.4.2021Itsenäisten bassolinjojen luomiseen tarvitaan hyvää soittimen hallintaa ja sointujen tuntemista. Videolla käydään läpi duuri- ja mollikolmisointujen pääsävelille johtavien säveltelten harjoitus. Harjoituksessa käytetty sävellaji on G Video Videoesimerkin harjoitus nuotinnettuna Katso myös: [...]
21.9.2021Tällä Tiittasen Sampon oppitunnilla tarkastellaan pintaa syvemmältä fourbeat- ja walking bass -bassolinjojen muodostamista, sekä ratkaisuja jotka niissä parhaiten toimivat. Fourbeat ja walking bass ovat tyypillisiä komppaustyylejä useissa eri musiikkityyleissä, kuten esimerkiksi blues ja rhythm’n’blues, rock’n’roll, swing, ja useat muut jazzvaikutteiset tyylisuunnat. Video Oheismateriaali Nuotti-PDF: Fourbeat ja walking bass -bassolinjojen luominen Katso myös: [...]
Basso