Melodinen molli

Melodinen molli eroaa luonnollisesta mollista sen kuudennen ja seitsemännen sävelen kohdalla, jotka ovat asteikkoa alhaalta ylös mennessä korotettuja suhteessa luonnolliseen molliin (1, 2, b3, 4, 5, 6, ja 7), mutta palaavat ylhäätä alaspäin luonnollisen mollin sävelillä (b7, c6, 5, 4, c3, 2 ja 1) . Alhaalta ylös mennessä asteikkosävelet noudattavat siis jazzmollin rakennetta ja palaavat ylhäältä alaspäin luonnollisen mollin rakenteella

Esimerkiksi melodisen C-mollin sävelet ylöspäin ovat C, D , Eb, F, G, A, ja B ja aslaspäin Bb, Ab, G, F, Eb, D ja C.

Video

Melodinen molliasteikko

Katso myös:

Melodinen molli
20.1.2020Jos melodisen mollin I-IV-V kolmisointuja analysoidaan harmonisena ilmiönä, noudattavat kolmisoinnut asteikon matalta korkealle muodostuvan asteikon kolmisointujen muodostutapaan. Tällöin kolmisoinnut ovat esimerkkinä c-melodinen molli Jos kolmisointuja analysoidaan melodisena ilmiönä, noudattava kolmisoinnut melodisen mollin asteikkoa myös korkealta matalalle liikuttaessa esimerkkinä c-melodinen molli Video Katso myös: [...]
5.10.2019Jazzmolli eroaa luonnollisesta mollista sen kuudennen ja seitsemännen sävelen kohdalla, jotka ovat korotettuja suhteessa luonnolliseen molliin. Se on siis intervallirakenteeltaan kuten ylöspäinen melodinen molli. Esimerkiksi A-jazzmollin sävelet ovat a, b, c, d, e, fis ja gis, eli 1, 2, b3, 4, 5, 6, ja 7. Tonaalisessa harmoniassa jazzmolli on läheisin asteikko mollin ensimmäisen asteen perusmollisoinnulle eli mmaj7 tai m6 soinnulle. Video Katso myös: [...]
5.10.2019Jokaisella duurilla on myös oma rinnakkaismollinsa. Tämä tarkoittaa sitä, että kyseiset asteikot jakavat samat sävelet. Duurin rinnakkaismollin ensimmäinen sävel on sama kuin duuriasteikon kuudes sävel. Vastaavasti molliasteikon kolmannen sävelen kohdalta löytyy rinnakkaisduurin perussävel. Esimerkiksi luonnollisen A-molliasteikon sävelet ovat: a, b, c, d, e, f ja g. Koska jokaisen luonnollisen molliasteikon sävelten väliset intervallit ovat identtiset, asteikoille kannattaa opetella yksi sormitus, joka toistuu kaikissa luonnollisissa molliasteikoissa samanlaisena. Näin asteikon voi toistaa käyttämällä samaa sormitusta vain vaihtamalla asemaa kaulalla. Jos A -luonnollinen molliasteikko soitetaan 1. asemasta, tällöin etusormi on 1. nauhavalillä, keskisormi 2. nauhavälillä jne ja ensimmäinen a -sävel soitetaan vapaalta a -kieleltä. Video Katso myös: [...]
5.10.2019Duuriasteikko muodostuu kun asteikon sävelten väliset intervallit ovat kokosävel-, kokosävel-, puolisävel-, kokosävel-, kokosävel-, kokosävel- ja puolisävelaskel. Esimerkiksi C-duuriasteikon sävelet ovat: c, d, e, f, g, a ja b. Koska jokaisen duuriasteikon sävelten väliset intervallit ovat identtiset, asteikoille kannattaa opetella yksi sormitus, joka toistuu kaikissa duuriasteikoissa samanlaisena. Näin duuriasteikon voi toistaa samanlaisena vaihtamalla asemaa kaulalla. Tyypillisesti c -duuriasteikko soitetaan 2. asemasta, jolloin etusormi on 2. nauhavalillä, keskisormi 3. nauhavälillä jne. Video Katso myös: [...]
Basso