Harmoninen molli eroaa luonnollisesta mollista sen seitsemännen sävelen kohdalla, joka on korotettu suhteessa luonnolliseen molliin.
Esimerkiksi A -harmonisen mollin sävelet ovat a, b, c, d, e, f ja g#
Koska jokaisen harmonisen molliasteikon sävelten väliset intervallit ovat identtiset, asteikoille kannattaa opetella yksi sormitus, joka toistuu kaikissa luonnollisissa molliasteikoissa samanlaisena. Näin asteikon voi toistaa käyttämällä samaa sormitusta vain vaihtamalla asemaa kaulalla.
Jos A -harmoninen molliasteikko soitetaan 1. asemasta, tällöin etusormi on 1. nauhavalillä, keskisormi 2. nauhavälillä jne ja ensimmäinen a -sävel soitetaan vapaalta a -kieleltä.
Video
Katso myös:
Harmoninen molli
20.1.2020Harmoninen duuri (engl. harmonic major) on intervallirakenteeltaan kuten duuri, jonka kuudes sävel on alennettu.
Harmonisen duurin intervallirakenne on siis 1, 2, 3, 4, 5, b6 ja 7.
Sävelestä C alkava harmoninen duuri on nimeltään C-harmoninen duuri.
Harmoniselle duurille läheisin nelisointu on perusduurisointu Cmaj7.
Harmoninen duuri sisältää maj7-soinnun lisäsävelen 9:n. Sointumerkki tälle soinnulle lisäsävelineen on Cmaj9.
Harmonisen duurin sävel 4 ja b6 eivät ole perusduurisoinnun säveliä eivätkä sen lisäsäveliä. Näitä säveliä kannattaa melodiankirjoituksessa ja improvisoinnissa välttää pitkinä iskullisina sävelinä.
Harmonisen duurin III moodi on duurisävyinen moodi.
Harmonisen duurin III moodin intervallirakenne on 1, b2, #2 3, 5, b6 ja b7.
Sävelestä C alkava harmonisen duurin kolmas moodi on nimeltään C-harmonisen duurin III moodi.
C-harmonisen duurin kolmannelle moodille läheisin nelisointu on dominanttiseptimisointu, C7.
Harmonisen duurin kolmas moodi sisältää dominanttiseptimisoinnun lisäsävelet b9:n #9. Reaalisointumerkintä tälle soinnulle lisäsävelineen on C7b9 tai C7#9.
Harmonisen duurin kolmannen moodin sävel b6 ei ole nelisoinnun sävel eikä sen lisäsävel. Tätä säveltä kannattaa melodiankirjoituksessa ja improvisoinnissa välttää pitkänä iskullisisena sävelenä.
Harmonisen duurin 5.moodin intervallirakenne on 1, b2, 3, 4, 5, 6 ja b7.
Sävelestä C alkava harmonisen duurin viides moodi on nimeltään C-harmonisen duurin 5.moodi.
C-harmonisen duurin viidennelle moodille läheisin nelisointu on dominanttiseptimisointu, C7.
Harmonisen duurin viidennen moodin sävel 4 ei ole nelisoinnun sävel eikä sen lisäsävel. Tätä säveltä kannattaa melodiankirjoituksessa ja improvisoinnissa välttää pitkänä iskullisisena sävelenä.
Katso myös: [...]
20.1.2020Harmonisen mollin V-moodi on duurisävyinen moodi ja intervallirakenteeltaan kuten duuri, jonka 2,6 ja 7 sävel on alennettu. Harmonisen mollin V moodia kutsutaan myös nimellä mixb2b6, joka ilmaisee, miten asteikko poikkeaa duurin V asteen moodista miksolyydisestä, sekä nimellä phrygian dominant, joka ilmaisee, että kyseessä on dominanttiseptimisointua ilmentävä asteikko, jonka karakteerisävelet ovat samat kuin fryygisessä asteikossa, eli alennettu toinen ja alennettu kuudes sävel.
Harmonisen mollin V moodin intervallirakenne on 1,b2,3,4,5,b6 ja b7.
Sävelestä G alkava harmonisen mollin V moodi on nimeltään G-harmonisen mollin V moodi.
G-harmonisen mollin V-moodille läheisin nelisointu on dominanttiseptimisointu, G7.
Harmonisen mollin V-moodi sisältää dominanttiseptimisoinnun lisäsävelen b9. Reaalisointumerkintä tälle soinnulle lisäsävelineen on G7suluissa b9
Soittamiseen yli oktaavin alueella on sorimituksellisesti monta vaihtoehtoa ja kulloiseenkin tilanteeseen soveltuva tapa riippuu mm. toivotusta soundista ja kappaleen temposta.
Yksi tapa harjoitella asteikoita on toistaa valittu sormitus okataavia ylempää. Tällöin ”toiseen oktaaviin” hypätään kun ensimmäisen oktaavin V, eli kvintti-ääni on soitettu. Tällöin kvintiääni soitetaan pikkusormella, jonka jälkeen otelautakäsi siirtyy samalla kielellä ylemmäksi, asteikon kuudes sävel soitetaan etusormella ja seitsämäs nimettömällä, jonka jälkeen siirrytään oktaaviasemaan jälleen etusormella ja ensimmäisen oktaavin sormitus toistetaan toisessa oktaavissa.
Video
Harmonisen mollin V-moodi
Katso myös: [...]
20.1.2020Harmonisen molliasteikon sointuasteet tarkoittavat molliasteikon eri säveliltä soitettavia sointuja. Esimerkissä A-harmonisessa mollissa A sävel on 1. aste, B sävel on 2. aste, C sävel on 3. aste jne.Nelisointu muodostuu samalla tavoin kuin kolmisointu, johon lisätään myös soinnun 4. sävel, eli kyseisen asteikon 7. sävel. Nelisoinnussa soivat siis asteikon 1. 3. 5. ja 7. sävel. Soinnun laadun määrittelee soinnun 3. (duuri tai molli) sekä 7. (dominantti vai toonika). Harmonisessa mollissa 1. asteen laatu on mmaj7
Jokaiselta sointuasteelta voidaan myös muodostaa oma asteikko käyttäen pohjana olevan harmonisen molliasteikon säveliä aloittaen ko. molliasteikon eri asteilta. Kun muodostuneista asteikoista soitetaan joka toinen sävel, syntyy ko. sointuasteen sointu. Esimerkkinä A -harmonisen molliasteikon sointuasteet.
Video
Katso myös: [...]
5.10.2019Kolmisoinnut muodostuvat soittamalla asteikosta kolme säveltä käyttäen asteikon joka toista säveltä. Kolmisointu voidaan muodostaa myös jokaiselle asteikon sävelasteelle erikseen. Tällöin asteikon ensimmäinen, kolmas ja viides sävel muodostavat asteikon toonikakolmisoinnun. Asteikon toiselle asteelle muodostuva kolmisointu sisältää taas kyseisen asteikon toisen, neljännen ja kuudennen sävelen, ja niin edelleen. Tällä tavoin saadaan jokaiselle asteelle oma kolmisointunsa, jonka sointutyyppi määräytyy asteikon mukaan.
Hamonisen mollin sointuasteen A -kieleltä sormitettuna
Hamonisen mollin sointuasteen A ja D -kieleltä sormitettuna
Video
Katso myös: [...]
5.10.2019Harmoninen molli eroaa luonnollisesta mollista sen seitsemännellä sävelellä, joka harmonisessa mollissa soitetaan korotettuna. Harmonisen mollin seitsemäs sävel on johtosävel, joka aiheuttaa vahvan jännitteen kohti sävellajin perussäveltä.
Soittamalla harmonisesta mollista ensimmäinen, kolmas ja viides sävel, muodostuu kyseisen asteikon ensimmäisen asteen mollikolmisointu, eli toonika.
Toistamalla sama kuvio molliasteikon neljännestä ja viidennestä sävelestä alkaen, saadaan kyseisen asteikon neljännen ja viidennen asteen kolmisoinnut, eli subdominantti- ja dominanttikolmisoinnut, joista neljäs aste on molli ja viides on duuri.
Video
Katso myös: [...]
20.1.2020Harmonisen mollin V-moodi on duurisävyinen moodi ja intervallirakenteeltaan kuten duuri, jonka 2,6 ja 7 sävel on alennettu.Harmonisen mollin V moodin intervallirakenne on siis 1,b2,3,4,5,b6 ja b7. Harmonisen mollin V moodia kutsutaan myös nimellä mixb2b6, joka ilmaisee, miten asteikko poikkeaa duurin V asteen moodista miksolyydisestä, sekä nimellä phrygian dominant, joka ilmaisee, että kyseessä on dominanttiseptimisointua ilmentävä asteikko, jonka karakteerisävelet ovat samat kuin fryygisessä asteikossa, eli alennettu toinen ja alennettu kuudes sävel.
Sävelestä G alkava harmonisen mollin V moodi on nimeltään G-harmonisen mollin V moodi.
G-harmonisen mollin V-moodille läheisin nelisointu on dominanttiseptimisointu, G7.Harmonisen mollin V-moodi sisältää dominanttiseptimisoinnun lisäsävelen b9. Reaalisointumerkintä tälle soinnulle lisäsävelineen on G7suluissa b9.
Video
Katso myös: [...]