Moodit, eli kirkkosävellajit ovat duuriasteikon eri säveliltä alkavia itsenäisiä seitsensävelisiä asteikkoja. Ensimmäiseltä säveleltä alkava moodi on nimeltään jooninen, eli duuriasteikko.
Joonisen asteikon sävelet ovat 1, 2, 3, 4, 5, 6 ja 7. Jooniselle ominainen sointu on duuri maij seiska, esimerkiksi Cmaj7.
Video
Katso myös:
Jooninen
5.10.2019Moodit, eli kirkkosävellajit ovat duuriasteikon eri säveliltä alkavia itsenäisiä 7 sävelisiä asteikkoja. Seitsämänneltä säveleltä alkava asteikko on nimeltään lokrinen. Esimerkiksi B-lokrinen jakaa sävelet C-duuriasteikon kanssa. Lokrisen asteikon sävelet ovat 1, allennettu 2, alennettu 3, 4, alennettu 5, alennettu 6 ja alennettu 7. Lokrisen karaktäärisävelet ovat pieni sekunti ja vähennetty kvintti, ja sille ominainen sointu on molliseptimisointu jossa on vähennetty kvintti, esimerkiksi Bm7b5.
Video
Katso myös: [...]
5.10.2019Moodit, eli kirkkosävellajit ovat duuriasteikon eri säveliltä alkavia itsenäisiä 7 sävelisiä asteikkoja. Kuudennelta säveleltä alkava asteikko on nimeltään aiolinen, joka on mollisävytteinen. Esimerkiksi A aiolinen jakaa sävelet C duuriasteikon kanssa. Aiolisen asteikon sävelet ovat 1, 2, alennettu 3, 4, 5, alennettu 6 ja alennettu 7. Aiolisen karaktäärisävel on alennettu kolme ja seiska ja ominainen sointu on molliseitsämän, esimerkiksi Am7
Video
Katso myös: [...]
5.10.2019Moodit, eli kirkkosävellajit ovat duuriasteikon eri säveliltä alkavia itsenäisiä 7 sävelisiä asteikkoja. Viidenneltä säveleltä alkava asteikko on nimeltään miksolyydinen, joka on duurisävyinen. Esimerkiksi Gmiksolyydinen jakaa sävelet C-duuriasteikon kanssa. Miksolyydisen asteikon sävelet ovat 1, 2, 3, 4, 5, 6 ja alennettu 7. Miksolyydisen karaktäärisävel on alennettu seiska ja ominainen sointu on duuri seiska, esimerkiksi G7
Video
Katso myös: [...]
5.10.2019Moodit, eli kirkkosävellajit ovat duuriasteikon eri säveliltä alkavia itsenäisiä 7 sävelisiä asteikkoja. Kolmannelta säveleltä alkava moodi on nimeltään fryyginen, joka on mollisävyinen. Esimerkiksi E-fryyginen jakaa sävelet C duuriasteikon kanssa. Fryygisen asteikon sävelet ovat 1, alennettu 2, alennettu 3, 4, 5, alennettu 6 ja alennettu 7. Fryygisen moodin karaktäärisävel on alennettu 2, ja fryygiselle ominainen sointu on molliseptimi, esimerkiksi E-molliseiska.
Video
Katso myös: [...]
5.10.2019Moodit, eli kirkkosävellajit ovat duuriasteikon eri säveliltä alkavia itsenäisiä 7 sävelisiä asteikkoja. Neljänneltä säveleltä alkava moodi on nimeltään lyydinen, joka on duurisävyinen moodi. Esimerkiksi F-lyydinen jakaa sävelet C duuriasteikon kanssa. Lyydisen asteikon sävelet ovat 1, 2, 3, ylennetty 4, 5, 6 ja 7. Lyydisen moodin karaktäärisävel on ylinouseva kvartti, ja lyydiselle ominainen sointu on duuri maij seiska, esimerkiksi Fmaj7.
Video
Katso myös: [...]
5.10.2019Moodit, eli kirkkosävellajit ovat duuriasteikon eri säveliltä alkavia itsenäisiä 7 sävelisiä asteikkoja. Toiselta säveleltä alkava moodi on nimeltään doorinen. Esimerkiksi D doorinen jakaa sävelet C-duuriasteikon kanssa. Doorinen asteikko on mollisävyinen, ja sen sävelet ovat 1, 2, alennettu 3, 4, 5, 6 ja alennettu 7. Doorisen moodin karaktäärisävel on suuri seksti, ja dooriselle ominainen sointu on molliseptimi, esimerkiksi D-molliseiska.
Video
Katso myös: [...]
5.10.2019Duuriasteikko muodostuu kun asteikon sävelten väliset intervallit ovat kokosävel-, kokosävel-, puolisävel-, kokosävel-, kokosävel-, kokosävel- ja puolisävelaskel.
Esimerkiksi C-duuriasteikon sävelet ovat: c, d, e, f, g, a ja b.
Koska jokaisen duuriasteikon sävelten väliset intervallit ovat identtiset, asteikoille kannattaa opetella yksi sormitus, joka toistuu kaikissa duuriasteikoissa samanlaisena. Näin duuriasteikon voi toistaa samanlaisena vaihtamalla asemaa kaulalla.
Tyypillisesti c -duuriasteikko soitetaan 2. asemasta, jolloin etusormi on 2. nauhavalillä, keskisormi 3. nauhavälillä jne.
Video
Katso myös: [...]
21.1.2020Improvisointi tarkoittaa esityksen luomista esittämishetkellä. Musiikissa improvisoinnin melodiat muodostuvat lähestulkoon kokonaan melodisista fraaseista, eli säkeistä. Melodiafraasien muodostuminen taasen perustuu lukuisiin skaaloihin, eli asteikoihin.
Tonaalisen musiikin perusta on duuriasteikko. Jokaiselle duuriasteikolle on olemassa myös rinnakkaismolli, jossa molliasteikko käyttää samoja säveliä kuin rinnakkaisduuri, molliasteikon toonikasävelen ollessa sama kuin duuriasteikon kuudes. Tästä molliasteikosta käytetään nimitystä luonnollinen molli.
Melodiarytmien lisäksi improvisoinnissa noudatetaan yleensä myös kappaleen muotorakennetta. Tästä poikkeuksena esimerkiksi free-jazz, jossa saatetaan jopa tarkoituksellisesti rikkoa muotorakennetta.
Duuriasteikolla improvisointi
Duuriasteikolla improvisointi muotorakenteessa
Luonnollisella molliasteikolla improvisointi
Luonnollisella molliasteikolla improvisointi muotorakenteessa
Katso myös: [...]
22.9.2019Improvisointi tarkoittaa esityksen luomista esittämishetkellä. Musiikissa improvisoinnin melodiat muodostuvat lähestulkoon kokonaan melodisista fraaseista, eli säkeistä. Melodiafraasien muodostuminen taasen perustuu lukuisiin skaaloihin, eli asteikoihin.
Pentatoninen asteikko on sävelasteikko, jossa on viisi säveltä oktaavia kohden, toisin kuin diatonisissa duuri- ja molliasteikoissa, joissa säveliä on seitsemän. Duuripetatoninen on yksi yleisimmistä improvisoinnissa käytetyistä asteikoista. Duuripentatonisen asteikon voi ajatella muodostuvan duuriasteikosta, josta jätetään pois neljäs ja seitsemäs sävel.Esimerkiksi C-duuripentatonisen asteikon sävelet ovat C, D, E, G ja A, eli 1, 2, 3, 5 ja 6.
Video
Improvisointia duuripentatonisella
Katso myös: [...]