Duuriasteikon I–IV–V -asteiden kolmisoinnut perusmuodossa

Soittamalla duuriasteikosta ensimmäinen, kolmas ja viides sävel, muodostuu kyseisen duuriasteikon ensimmäisen asteen kolmisointuarpeggio, eli toonika kolmisointu. Toistamalla sama kuvio duuriasteikon neljännestä ja viidennestä sävelestä alkaen, saadaan kyseisen duuriasteikon neljännen ja viidennen asteen duurikolmisointuarpeggio, eli subdominantti ja dominantti kolmisoinnut.

Video

Katso myös:

Duuriasteikon I–IV–V -asteiden kolmisoinnut perusmuodossa
5.10.2019Kolmisoinnut muodostuvat soittamalla asteikosta kolme säveltä käyttäen asteikon joka toista säveltä. Kolmisointu voidaan muodostaa myös jokaiselle asteikon sävelasteelle erikseen. Tällöin asteikon ensimmäinen, kolmas ja viides sävel muodostavat asteikon toonikakolmisoinnun. Asteikon toiselle asteelle muodostuva kolmisointu sisältää taas kyseisen asteikon toisen, neljännen ja kuudennen sävelen, ja niin edelleen. Tällä tavoin saadaan jokaiselle asteelle oma kolmisointunsa, jonka sointutyyppi määräytyy asteikon mukaan. C duurin sointuasteet A – kieleltä sormitettuna C duurin sointuasteet A ja D -kieleltä sormitettuna Video Katso myös: [...]
5.10.2019Duuriasteikko muodostuu kun asteikon sävelten väliset intervallit ovat kokosävel-, kokosävel-, puolisävel-, kokosävel-, kokosävel-, kokosävel- ja puolisävelaskel. Esimerkiksi C-duuriasteikon sävelet ovat: c, d, e, f, g, a ja b. Koska jokaisen duuriasteikon sävelten väliset intervallit ovat identtiset, asteikoille kannattaa opetella yksi sormitus, joka toistuu kaikissa duuriasteikoissa samanlaisena. Näin duuriasteikon voi toistaa samanlaisena vaihtamalla asemaa kaulalla. Tyypillisesti c -duuriasteikko soitetaan 2. asemasta, jolloin etusormi on 2. nauhavalillä, keskisormi 3. nauhavälillä jne. Video Katso myös: [...]
22.9.2019Duurikolmisointu muodostuu soittamalla duuriasteikosta kolme ääntä käyttäen duuriasteikon joka toista säveltä, alkaen perussävelestä, eli perussävel, terssi ja kvintti. Mikäli nämä äänet soitetaan yhtä aikaa, muodostuu duurikolmisointu. Kun äänet soitetaan peräkkäin, muodostuu murtosointu eli arpeggio. Video Katso myös: [...]
aanenkuljetus sointuaanilla OM
20.4.2021Fourbeat ja walking bass Toisella videolla tutustaan pidemmälle meneviin äänenkuljetuksiin fourbeat (esim. suffle, blues, old time rock´n´n roll) ja walking bass (esim. jazz) tyylien kautta. Esimerkkien pohjana toimii ensimmäisen videon tavoin 12 tahdin rakenne ja sointukiertona G -duurin I, IV ja V aseteet, eli G, C ja D. Video Videoesimerkissä käytetty sointukierto Katso myös: [...]
20.4.2021Itsenäisten bassolinjojen luomiseen tarvitaan hyvää soittimen hallintaa ja sointujen tuntemista. Videolla käydään läpi duuri- ja mollikolmisointujen pääsävelille johtavien säveltelten harjoitus. Harjoituksessa käytetty sävellaji on G Video Videoesimerkin harjoitus nuotinnettuna Katso myös: [...]
21.9.2021Tällä Tiittasen Sampon oppitunnilla tarkastellaan pintaa syvemmältä fourbeat- ja walking bass -bassolinjojen muodostamista, sekä ratkaisuja jotka niissä parhaiten toimivat. Fourbeat ja walking bass ovat tyypillisiä komppaustyylejä useissa eri musiikkityyleissä, kuten esimerkiksi blues ja rhythm’n’blues, rock’n’roll, swing, ja useat muut jazzvaikutteiset tyylisuunnat. Video Oheismateriaali Nuotti-PDF: Fourbeat ja walking bass -bassolinjojen luominen Katso myös: [...]
Basso