Soittamalla luonnollisesta molliasteikosta ensimmäinen, kolmas ja viides sävel, muodostuu kyseisen luonnollisen molliasteikon ensimmäisen asteen kolmisointu, eli toonikakolmisointu. Toistamalla sama kuvio luonnollisen molliasteikon neljännestä ja viidennestä sävelestä alkaen, saadaan kyseisen luonnollisen molliasteikon neljännen ja viidennen asteen mollikolmisointu, eli subdominantti- ja dominanttikolmisoinnut.
Video
Katso myös:
Luonnollisen molliasteikon I–IV–V -asteiden kolmisoinnut perusmuodossa
20.1.2020Luonnollisen molliasteikon sointuasteet tarkoittavat molliasteikon eri säveliltä soitettavia sointuja. Esimerkissä A-mollissa A sävel on 1. aste, B sävel on 2. aste, C sävel on 3. aste jne.Nelisointu muodostuu samalla tavoin kuin kolmisointu, johon lisätään myös soinnun 4. sävel, eli kyseisen asteikon 7. sävel. Nelisoinnussa soivat siis asteikon 1. 3. 5. ja 7. sävel. Soinnun laadun määrittelee soinnun 3. (duuri tai molli) sekä 7. (dominantti vai toonika)
Jokaiselta sointuasteelta voidaan myös muodostaa oma asteikko käyttäen pohjana olevan luonnollisen molliasteikon säveliä aloittaen ko. molliasteikon eri asteilta. Kun muodostuneista asteikoista soitetaan joka toinen sävel, syntyy ko. sointuasteen sointu. Esimerkkinä A -luonnollisen molliasteikon sointuasteet.
Video
Luonnollisen molliasteikon sointuasteet nelisoinnuin
Katso myös: [...]
5.10.2019Moodit, eli kirkkosävellajit ovat duuriasteikon eri säveliltä alkavia itsenäisiä 7 sävelisiä asteikkoja. Kuudennelta säveleltä alkava asteikko on nimeltään aiolinen, joka on mollisävytteinen. Esimerkiksi A aiolinen jakaa sävelet C duuriasteikon kanssa. Aiolisen asteikon sävelet ovat 1, 2, alennettu 3, 4, 5, alennettu 6 ja alennettu 7. Aiolisen karaktäärisävel on alennettu kolme ja seiska ja ominainen sointu on molliseitsämän, esimerkiksi Am7
Video
Katso myös: [...]
5.10.2019Kolmisoinnut muodostuvat soittamalla asteikosta kolme säveltä käyttäen asteikon joka toista säveltä. Kolmisointu voidaan muodostaa myös jokaiselle asteikon sävelasteelle erikseen. Tällöin asteikon ensimmäinen, kolmas ja viides sävel muodostavat asteikon toonikakolmisoinnun. Asteikon toiselle asteelle muodostuva kolmisointu sisältää taas kyseisen asteikon toisen, neljännen ja kuudennen sävelen, ja niin edelleen. Tällä tavoin saadaan jokaiselle asteelle oma kolmisointunsa, jonka sointutyyppi määräytyy asteikon mukaan.
A luonnollisen mollin sointuasteet A -kieleltä sormitettuna
A luonnollisen mollin sointuasteet A ja D -kieliltä sormitettuna
Video
Katso myös: [...]
5.10.2019Jokaisella duurilla on myös oma rinnakkaismollinsa. Tämä tarkoittaa sitä, että kyseiset asteikot jakavat samat sävelet. Duurin rinnakkaismollin ensimmäinen sävel on sama kuin duuriasteikon kuudes sävel. Vastaavasti molliasteikon kolmannen sävelen kohdalta löytyy rinnakkaisduurin perussävel.
Esimerkiksi luonnollisen A-molliasteikon sävelet ovat: a, b, c, d, e, f ja g.
Koska jokaisen luonnollisen molliasteikon sävelten väliset intervallit ovat identtiset, asteikoille kannattaa opetella yksi sormitus, joka toistuu kaikissa luonnollisissa molliasteikoissa samanlaisena. Näin asteikon voi toistaa käyttämällä samaa sormitusta vain vaihtamalla asemaa kaulalla.
Jos A -luonnollinen molliasteikko soitetaan 1. asemasta, tällöin etusormi on 1. nauhavalillä, keskisormi 2. nauhavälillä jne ja ensimmäinen a -sävel soitetaan vapaalta a -kieleltä.
Video
Katso myös: [...]
20.1.2020A- luonnollisen molliasteikon sävelet ovat A, B, C, D, E, F ja G
I- asemasta soittaessa otelautakäden etusormi on 1. nauhavalissä, keskisormi 2. nauhavälissä jne. Näin ollen osa asteikon äänistä tulee soitettavaksi vapailta kieliltä.
Video
Luonnollinen A-molli
Katso myös: [...]
20.1.2020Nuottiaakkoset ovat musiikissa käytettävät aakkoset joilla kirjoitetaan musiikki äänet luettavaan muotoon. Jokaiselle nuotille on oma kirjaimensa, jotka ilmaisevat sävelkorkeuden. Sävelkorkeudet voivat olla myös ylennettyjä tai alennettuja. Normaalivireisen basson kaulalla kaikki kaikki muut nuottiaakkoset löytyvät vapailta kieliltä, paitsi B,C ja F
Alennetut nuottiaakkosetAlennetun nuottiaakkosen perään lisätään alennusmerkki b, esim Ab (alennettu A) tai Gb (alennettu G).
Alennettua nuottia voidaan kuvata myös lisäämällä perään ”es” tai pelkkä ”s”, esim As (alennettu A) tai Ges (alennettu G).
Poikkeuksen B, joka alennettuna on Bb. B voi olla myös monesti korvattu kirjaimella H alennetun H:n ollessa kuitenkin edelleen Bb.
Ylennetyt nuottiaaksetYlennetyn nuottiaakkosen perään lisätään ylennysmerkki #, esim. A# (ylennetty A) tai G# ( ylennetty G).
Ylennettyä nuottia voidaan kuvata myös lisäämässä perään ”is” esim. Cis (ylennetty C) tai Fis (ylennetty F)
Video
Nuottiaakkoset
Katso myös: [...]
aanenkuljetus sointuaanilla OM
20.4.2021Fourbeat ja walking bass
Toisella videolla tutustaan pidemmälle meneviin äänenkuljetuksiin fourbeat (esim. suffle, blues, old time rock´n´n roll) ja walking bass (esim. jazz) tyylien kautta.
Esimerkkien pohjana toimii ensimmäisen videon tavoin 12 tahdin rakenne ja sointukiertona G -duurin I, IV ja V aseteet, eli G, C ja D.
Video
Videoesimerkissä käytetty sointukierto
Katso myös: [...]
20.4.2021Itsenäisten bassolinjojen luomiseen tarvitaan hyvää soittimen hallintaa ja sointujen tuntemista. Videolla käydään läpi duuri- ja mollikolmisointujen pääsävelille johtavien säveltelten harjoitus. Harjoituksessa käytetty sävellaji on G
Video
Videoesimerkin harjoitus nuotinnettuna
Katso myös: [...]
21.9.2021Tällä Tiittasen Sampon oppitunnilla tarkastellaan pintaa syvemmältä fourbeat- ja walking bass -bassolinjojen muodostamista, sekä ratkaisuja jotka niissä parhaiten toimivat. Fourbeat ja walking bass ovat tyypillisiä komppaustyylejä useissa eri musiikkityyleissä, kuten esimerkiksi blues ja rhythm’n’blues, rock’n’roll, swing, ja useat muut jazzvaikutteiset tyylisuunnat.
Video
Oheismateriaali
Nuotti-PDF: Fourbeat ja walking bass -bassolinjojen luominen
Katso myös: [...]