A- luonnollisen molliasteikon sävelet ovat A, B, C, D, E, F ja G
I- asemasta soittaessa otelautakäden etusormi on 1. nauhavalissä, keskisormi 2. nauhavälissä jne. Näin ollen osa asteikon äänistä tulee soitettavaksi vapailta kieliltä.
Video
Katso myös:
A-luonnollinen molli I-asemasta
5.10.2019Moodit, eli kirkkosävellajit ovat duuriasteikon eri säveliltä alkavia itsenäisiä 7 sävelisiä asteikkoja. Kuudennelta säveleltä alkava asteikko on nimeltään aiolinen, joka on mollisävytteinen. Esimerkiksi A aiolinen jakaa sävelet C duuriasteikon kanssa. Aiolisen asteikon sävelet ovat 1, 2, alennettu 3, 4, 5, alennettu 6 ja alennettu 7. Aiolisen karaktäärisävel on alennettu kolme ja seiska ja ominainen sointu on molliseitsämän, esimerkiksi Am7
Video
Katso myös: [...]
5.10.2019Jokaisella duurilla on myös oma rinnakkaismollinsa. Tämä tarkoittaa sitä, että kyseiset asteikot jakavat samat sävelet. Duurin rinnakkaismollin ensimmäinen sävel on sama kuin duuriasteikon kuudes sävel. Vastaavasti molliasteikon kolmannen sävelen kohdalta löytyy rinnakkaisduurin perussävel.
Esimerkiksi luonnollisen A-molliasteikon sävelet ovat: a, b, c, d, e, f ja g.
Koska jokaisen luonnollisen molliasteikon sävelten väliset intervallit ovat identtiset, asteikoille kannattaa opetella yksi sormitus, joka toistuu kaikissa luonnollisissa molliasteikoissa samanlaisena. Näin asteikon voi toistaa käyttämällä samaa sormitusta vain vaihtamalla asemaa kaulalla.
Jos A -luonnollinen molliasteikko soitetaan 1. asemasta, tällöin etusormi on 1. nauhavalillä, keskisormi 2. nauhavälillä jne ja ensimmäinen a -sävel soitetaan vapaalta a -kieleltä.
Video
Katso myös: [...]
20.1.2020Asemat
Kun otekäsi on asemoitu otelaudelle niin, että jokainen sormi soittaa äänen aina yhden nauhavälin kohdalta, otekäden asema ilmoitetaan sen mukaan monennenko nauhan kohdalla otekäden etusormi on.
I -asemassa otekäden etusormi on ensimmäisellä nauhavälin kohdalla, keskisormi toisen, nimetön kolmannen ja pikkusormi neljännen.
II -asemassa otelautakäsi siirty yhden nauhavälin verran tallaan päin, jolloin etusormi on toisen nauhavälin kohdalla, keskisormi kolmannen, nimetön neljännen ja pikkusormi on viidenen, ja niin edelleen.
Soitto
Eri asemista soittoa yhdistellään liikuttamalla otelautakättä asemasta toiseen riippuen kappaleessa soitettavista äänistä ja niiden sijainnista otelaudalla. Lähtökohtaisesti pyritään pieniin ja ergonomisesti hyviin liikeratoihin, mutta aina lähin ääni ei välttämättä ole kappaleen luonteen ja halutun soundin kannalta paras. Tällöin voidaan joutua liikkumaan kaulalla usean aseman välillä, että soundi ja fraseeraus on halutun kaltainen.
Video
Sama riffi I ja V -asemasta
Katso myös: [...]
22.9.2019Kun otekäsi on asemoitu otelaudelle niin, että jokainen sormi soittaa äänen aina yhden nauhavälin kohdalta, otekäden asema ilmoitetaan sen mukaan monennenko nauhan kohdalla otekäden etusormi on.
I -asemassa otekäden etusormi on ensimmäisellä nauhavälin kohdalla, keskisormi toisen, nimetön kolmannen ja pikkusormi neljännen.
Video
I-asemasta soittaminen
Katso myös: [...]
20.1.2020Nuottiaakkoset ovat musiikissa käytettävät aakkoset joilla kirjoitetaan musiikki äänet luettavaan muotoon. Jokaiselle nuotille on oma kirjaimensa, jotka ilmaisevat sävelkorkeuden. Sävelkorkeudet voivat olla myös ylennettyjä tai alennettuja. Normaalivireisen basson kaulalla kaikki kaikki muut nuottiaakkoset löytyvät vapailta kieliltä, paitsi B,C ja F
Alennetut nuottiaakkosetAlennetun nuottiaakkosen perään lisätään alennusmerkki b, esim Ab (alennettu A) tai Gb (alennettu G).
Alennettua nuottia voidaan kuvata myös lisäämällä perään ”es” tai pelkkä ”s”, esim As (alennettu A) tai Ges (alennettu G).
Poikkeuksen B, joka alennettuna on Bb. B voi olla myös monesti korvattu kirjaimella H alennetun H:n ollessa kuitenkin edelleen Bb.
Ylennetyt nuottiaaksetYlennetyn nuottiaakkosen perään lisätään ylennysmerkki #, esim. A# (ylennetty A) tai G# ( ylennetty G).
Ylennettyä nuottia voidaan kuvata myös lisäämässä perään ”is” esim. Cis (ylennetty C) tai Fis (ylennetty F)
Video
Nuottiaakkoset
Katso myös: [...]