Kadenssi eli sointulopuke muodostuu kahdesta tai useammasta soinnusta, joiden avulla rakennetaan jännite ja sen purkaus. Kadenssit rakentuvat toonika-, subdominantti- ja dominanttitehoisista soinnuista, joista jokaisella on oma roolinsa harmoniassa.
Diatonisessa musiikissa jokaiselle sointulopukkeelle on myös läheisimmät asteikot, jotka riippuvat mm. onko kyseessä duuri vain mollisävellaji ja minkälainen harmoniamaailma on kadenssin tultaessa ja sen jälkeen.
Tyypillisimpiä kandesseja, eli sointulopukekirtoja ovat :
II – V – I , jossa yleensä lähimmät asteikot ovat doorinen, miksolyydinen ja jooninen
Video
I – VI -II – V, jossa yleensä lähimmät asteikot ovat jooninen, aiolinen, doorinen ja miksolyydinen.
Video
Katso myös:
Improvisointia tyypillisimpiin sointukiertoihin (II - V - I, I - VI - II - V)
20.1.2020Jazzmolliasteikon sointuasteet tarkoittavat molliasteikon eri säveliltä soitettavia sointuja. Esimerkissä A-harmonisessa mollissa A sävel on 1. aste, B sävel on 2. aste, C sävel on 3. aste jne.Nelisointu muodostuu samalla tavoin kuin kolmisointu, johon lisätään myös soinnun 4. sävel, eli kyseisen asteikon 7. sävel. Nelisoinnussa soivat siis asteikon 1. 3. 5. ja 7. sävel. Soinnun laadun määrittelee soinnun 3. (duuri tai molli) sekä 7. (dominantti vai toonika). Jazzmollissa 1. asteen laatu on mmaj7
Jokaiselta sointuasteelta voidaan myös muodostaa oma asteikko käyttäen pohjana olevan harmonisen molliasteikon säveliä aloittaen ko. molliasteikon eri asteilta. Kun muodostuneista asteikoista soitetaan joka toinen sävel, syntyy ko. sointuasteen sointu. Esimerkkinä A -jazzmolliasteikon sointuasteet.
Video
Jazzmollin sointuasteet nelisoinnuin
Katso myös: [...]
20.1.2020Harmonisen molliasteikon sointuasteet tarkoittavat molliasteikon eri säveliltä soitettavia sointuja. Esimerkissä A-harmonisessa mollissa A sävel on 1. aste, B sävel on 2. aste, C sävel on 3. aste jne.Nelisointu muodostuu samalla tavoin kuin kolmisointu, johon lisätään myös soinnun 4. sävel, eli kyseisen asteikon 7. sävel. Nelisoinnussa soivat siis asteikon 1. 3. 5. ja 7. sävel. Soinnun laadun määrittelee soinnun 3. (duuri tai molli) sekä 7. (dominantti vai toonika). Harmonisessa mollissa 1. asteen laatu on mmaj7
Jokaiselta sointuasteelta voidaan myös muodostaa oma asteikko käyttäen pohjana olevan harmonisen molliasteikon säveliä aloittaen ko. molliasteikon eri asteilta. Kun muodostuneista asteikoista soitetaan joka toinen sävel, syntyy ko. sointuasteen sointu. Esimerkkinä A -harmonisen molliasteikon sointuasteet.
Video
Katso myös: [...]
20.1.2020Luonnollisen molliasteikon sointuasteet tarkoittavat molliasteikon eri säveliltä soitettavia sointuja. Esimerkissä A-mollissa A sävel on 1. aste, B sävel on 2. aste, C sävel on 3. aste jne.Nelisointu muodostuu samalla tavoin kuin kolmisointu, johon lisätään myös soinnun 4. sävel, eli kyseisen asteikon 7. sävel. Nelisoinnussa soivat siis asteikon 1. 3. 5. ja 7. sävel. Soinnun laadun määrittelee soinnun 3. (duuri tai molli) sekä 7. (dominantti vai toonika)
Jokaiselta sointuasteelta voidaan myös muodostaa oma asteikko käyttäen pohjana olevan luonnollisen molliasteikon säveliä aloittaen ko. molliasteikon eri asteilta. Kun muodostuneista asteikoista soitetaan joka toinen sävel, syntyy ko. sointuasteen sointu. Esimerkkinä A -luonnollisen molliasteikon sointuasteet.
Video
Luonnollisen molliasteikon sointuasteet nelisoinnuin
Katso myös: [...]
20.1.2020Duuriasteikon sointuasteet tarkoittavat duuriasteikon eri säveliltä soitettavia sointuja. Esimerkissä C- duurissa C sävel on 1. aste, D sävel on 2. aste, E sävel on 3. aste jne.Nelisointu muodostuu samalla tavoin kuin kolmisointu, johon lisätään myös soinnun 4. sävel, eli kyseisen asteikon 7. sävel. Nelisoinnussa soivat siis asteikon 1. 3. 5. ja 7. sävel. Soinnun laadun määrittelee soinnun 3. (duuri tai molli) sekä 7. (dominantti vai toonika)
Jokaiselta sointuasteelta voidaan myös muodostaa oma asteikko käyttäen pohjana olevan duuriasteikon säveliä aloittaen ko. duuriasteikon eri asteilta. Näin muodostuvia asteikkoja kutsutaan moodeiksi. Kun muodostuneista asteikoista soitetaan joka toinen sävel, syntyy ko. sointuasteen sointu. Esimerkkinä C -duuriasteikon sointuasteet.
Video
Duurin sointuasteet nelisoinnuin
Katso myös: [...]