Transponointi tarkoittaa jonkin sävelmän tai sointukierron muuttamista eri sävellajiin kuin mihin se on nuotitettu tai mistä se on alun perin kuultu. Intervallisuhteet säilyvät samana, joten sävelmän ja sointukierron tunnistettavuus ei muutu, vaikka se soikin joko korkeammalta tai matalammalta taajuudelta. Sävellajien tunnelmissa on kuitenkin eroja, minkä vuoksi erityisen tarkasti tietyn sävellajin tunnelmaan perustuvaa teosta ei yleensä esitetä toisessa sävellajissa.
Transponointia tarvitaan useimmiten esitettäessä musiikkia kokoonpanolla, jolle sitä ei ole alun perin tarkoitettu. Käytettävistä soittimista riippuen sointujen ja melodiakulkujen tarkat intervallisuhteet voivat muuttua hieman, mutta ero ei useimmiten ole merkittävä. Joitakin soittimia voi myös olla helpompi soittaa tietyistä sävellajeista, jolloin transponointia voidaan käyttää helpottamaan esittäjän teknistä suoritusta. Vapaamuotoisessa säestyksessä soittajan on hyvä osata transponoida soittonsa esimerkiksi lauletun melodian suhteen oikeaksi.
Video
Katso myös:
transponointi
21.1.2020Muotrakenteella musiikissa tarkoitetaan musiikkiteoksen tai sen osan musiikillisten elementtien järjestystä ja koostumusta. Musiikillisistä elementeistä tavallisin, melodia, rakentuu sävelistä ja rytmeistä. Tavallisesti musiikillinen teos koostuu yhdestä tai useammasta lähtökohtana toimivasta rakenneosasta, ja niistä muokatuista uusista rakenneosasista, eli variaatioista. Kappaleen lähtökohtana toimiva musiikin rakenneosa on nimeltään teema.
Yksi yleisimmistä populaarimusiikin muotorakenteista on A – A – B – A, jossa säkeistö toistuu kaksi kertaa, jonka jälkeen tulee kertosäe ja lopuksi vielä säkeistö. Tämän jälkeen kappale saattaa kertaantua alusta ja sama rakenne toistua useita kertoja
Kappaleessa voi olla myös
aluke, eli introväliosia, jotka yleensä merkitään eri kirjaimilla, esim C ja D -osatsoolo-osa, joka yleensä merkitään nimensä mukaisesti soolo -osaksiA -osan ja B -osan välissä voi olla muutaman tahdin erillinen välike, joka yleensä merkitään Pre -chorukseksi tai joissakin tapauksissaKappaleessa saattaa olla myös erillinen lopuke, eli outro tai coda.
Katso myös: [...]
20.1.2020Koko kaulan hallinta vaatii otelaudan äänten tuntemisen lisäksi myös molempien käsien hyvää yhteistyötä, eli koordinaatiota.
Koko kaulan hallintaan kuuluu näiden lisäksi myös kappaleen ja sen rytmiikkaan sopivien äänten ja sormitusten valitseminen niin, että ne palvelevat kappaleen tyylillisiä seikkoja. Näitä ovat mm. soundi ja rytmiikka.
Video
Katso myös: [...]
6.10.2019Yleisimpiä improvisoinnin muotoja bassolla on säestysrytmien variointi, eli vaihtoehtoisten rytmien luominen soittohetkellä. Rytmin varioinnin mukana voi olla myös harmonista muuntelua sointusävelien mukaan.
Video
Variointiesimerkkejä beat-, four beat- ja cha-cha -säestysrytmeillä
Katso myös: [...]
21.1.2020Etumerkit määrittelevät kappaleen sävellajin sekä yksittäisen sävelen sävelkorkeuden.
Koko kappaleen sävellajin määrittelevät kiinteät etumerkit kirjoitetaan kappaleen alkuun heti nuottiavaimen jälkeen ja ne voivat olla näkyvillä samalla tavoin myös jokaisen nuottirivin alussa. Näistä kiinteistä etumerkeistä käytetään yleisesti nimitystä sävellajietumerkki.
Kiinteillä etumerkeillä saadaan käytettävät äänet soimaan ”automaattisesti” halutussa sävelajissa ilman, että niitä täytyy jokaisen tahdin kohdalla erikseen ylentää tai tai alentaa. Ts. Jos A- duurin etumerkit (kolme kiinteää ylennysmerkkiä) omavalle nuottiviivastolle kirjoittaa A- duuri asteikon, äänet soivat A- duurissa ilman erillisiä tilapäisiä etumerkkejä.
Rinnakkaissävellajeiksi sanotaan musiikissa duuri- ja mollisävellajeja, joilla on sama etumerkintä ja joissa esiintyvät samat sävelet (kun molliasteikkona käytetään ns. luonnollista mollia, jossa asteikon seitsemättä säveltä ei ole korotettu). Duurin rinnakkaissävellaji on molli, jonka perussävelenä on duuriasteikon kuudes sävel, ja mollin rinnakkaissävellaji on duuri, jonka perussävelenä on molliasteikon kolmas sävel. Esimerkiksi G-duuri ja e-molli ovat toistensa rinnakkaissävellajeja, samoin C-duuri ja a-molli
Ylennysmerkiset sävellajit (duuri / rinnakkaismolli)
Alennusmerkkiset sävellajit (duuri / rinnakkaismolli)
Huomaa, että 7 ylennystä ja alennusta omaavat sävellajit ovat käytännössä sama sävellaji
Kiinteät etumerkit ovat yleensä voimassa koko sävellyksen ajan ja koskevat kaikkia saman nimisiä säveliä kaikissa oktaavialoissa, ellei niiden vaikutusta kumota tilapäisellä etumerkillä, esimerkiksi palautusmerkillä, tai kappaleen pääsävellaji muutu (moduloi) kappaleen aikana. Modulaatio ilmoitetaan nuotissa selkeästi uusilla kiinteillä etumerkeillä ja uusi pääsävellaji korvaa vanhan sävellajin säännöt kaikilta osin.
Katso myös: [...]
21.1.2020Etumerkit määrittelevät kappaleen sävellajin sekä yksittäisen sävelen sävelkorkeuden.
Tilapäiset etumerkit muuttavat yksittäisen nuotin äänen korkeutta tilapäisesti ja ovat voimassa kyseiselle äänelle vain samassa oktaavialassa yhden tahdin ajan. Saman äänen sävelkorkeuden tilapäinen muuttaminen yli oktaavin alueella vaatii siis etumerkin lisäämisen jokaiseen oktaavialaan erikseen.
Tilapäinen etumerkki kirjoitetaan muutettavan nuotin eteen.
Tilapäiset etumerkit:
ylennysmerkki nostaa perässään olevan nuotin sävelkorkeutta puolisävelaskeleen verran
tuplaylennys nostaa perässään olevan nuotin sävelkorkeutta kokosävelaskeleen verran
etumerkit yli oktaavin alueella
alennusmerkki pudottaa perässään olevan nuotin sävelkorkeutta puolisävelaskeleen verran
tupla-alennus pudottaa perässään olevan nuotin sävelkorkeutta kokosävelaskeleen verran
alennusmerkit yli oktaavin alueella
palautusmerkki palauttaa nuotin alkuperäisen sävelkorkeuden ja käyttäytyy yli oktaavin alueella samoin kuin ylennys- ja alennusmerkki
Katso myös: [...]
21.1.2020Etumerkit määrittelevät kappaleen sävellajin sekä yksittäisen sävelen sävelkorkeuden.
Koko kappaleen sävellajin määrittelevät pysyvät etumerkit kirjoitetaan kappaleen alkuun heti nuottiavaimen jälkeen ja ne voivat olla näkyvillä samalla tavoin myös jokaisen nuottirivin alussa. Näistä pysyvistä etumerkeistä käytetään yleisesti nimitystä etumerkintä
Tilapäiset etumerkit muuttavat yksittäisen nuotin äänen korkeutta tilapäisesti ja ovat voimassa kyseiselle äänelle vain samassa oktaavialassa yhden tahdin ajan. Tilapäinen etumerkki kirjoitetaan muutettavan nuotin eteen.
Tilapäiset etumerkit:
ylennysmerkki nostaa perässään olevan nuotin sävelkorkeutta puolisävelaskeleen verran
tuplaylennys nostaa perässään olevan nuotin sävelkorkeutta kokosävelaskeleen verran
ylennysmerkkien käyttö
alennusmerkki pudottaa perässään olevan nuotin sävelkorkeutta puolisävelaskeleen verran
tupla-alennus pudottaa perässään olevan nuotin sävelkorkeutta kokosävelaskeleen verran
alennusmerkkien käyttö
palautusmerkki palauttaa nuotin alkuperäisen sävelkorkeuden
Katso myös: [...]
21.1.2020Rytmimusiikin ja yhdessä soittamisen tärkein elementti on rytmi. Myös kappaleen muodon ja tahtien säännöllisyys ovat taitoja jotka harjaantuvat lähes automaattiseksi harjoittelun myötä.
Harjoittelun aloittaminen vapailla kielillä ja perusrytmeillä auttaa keskittymään rytmin ja muodon hallintaan, sekä näppäävän käden motoriikkaan.
Katso myös: [...]
20.1.2020Nuottiaakkoset ovat musiikissa käytettävät aakkoset joilla kirjoitetaan musiikki äänet luettavaan muotoon. Jokaiselle nuotille on oma kirjaimensa, jotka ilmaisevat sävelkorkeuden. Sävelkorkeudet voivat olla myös ylennettyjä tai alennettuja. Normaalivireisen basson kaulalla kaikki kaikki muut nuottiaakkoset löytyvät vapailta kieliltä, paitsi B,C ja F
Alennetut nuottiaakkosetAlennetun nuottiaakkosen perään lisätään alennusmerkki b, esim Ab (alennettu A) tai Gb (alennettu G).
Alennettua nuottia voidaan kuvata myös lisäämällä perään ”es” tai pelkkä ”s”, esim As (alennettu A) tai Ges (alennettu G).
Poikkeuksen B, joka alennettuna on Bb. B voi olla myös monesti korvattu kirjaimella H alennetun H:n ollessa kuitenkin edelleen Bb.
Ylennetyt nuottiaaksetYlennetyn nuottiaakkosen perään lisätään ylennysmerkki #, esim. A# (ylennetty A) tai G# ( ylennetty G).
Ylennettyä nuottia voidaan kuvata myös lisäämässä perään ”is” esim. Cis (ylennetty C) tai Fis (ylennetty F)
Video
Nuottiaakkoset
Katso myös: [...]