Lokrinen

Moodit, eli kirkkosävellajit ovat duuriasteikon eri säveliltä alkavia itsenäisiä 7 sävelisiä asteikkoja. Seitsämänneltä säveleltä alkava asteikko on nimeltään lokrinen. Esimerkiksi B-lokrinen jakaa sävelet C-duuriasteikon kanssa.

Lokrisen asteikon sävelet ovat 1, allennettu 2, alennettu 3, 4, alennettu 5, alennettu 6 ja alennettu 7. Lokrisen karaktäärisävelet ovat pieni sekunti ja vähennetty kvintti, ja sille ominainen sointu on molliseptimisointu jossa on vähennetty kvintti, esimerkiksi Bm7b5.

Video


Katso myös:

Lokrinen
5.10.2019Moodit, eli kirkkosävellajit ovat duuriasteikon eri säveliltä alkavia itsenäisiä 7 sävelisiä asteikkoja. Kuudennelta säveleltä alkava asteikko on nimeltään aiolinen, joka on mollisävytteinen. Esimerkiksi A aiolinen jakaa sävelet C duuriasteikon kanssa. Aiolisen asteikon sävelet ovat 1, 2, alennettu 3, 4, 5, alennettu 6 ja alennettu 7. Aiolisen karaktäärisävel on alennettu kolme ja seiska ja ominainen sointu on molliseitsämän, esimerkiksi Am7 Video Katso myös: [...]
5.10.2019Moodit, eli kirkkosävellajit ovat duuriasteikon eri säveliltä alkavia itsenäisiä 7 sävelisiä asteikkoja. Viidenneltä säveleltä alkava asteikko on nimeltään miksolyydinen, joka on duurisävyinen. Esimerkiksi Gmiksolyydinen jakaa sävelet C-duuriasteikon kanssa. Miksolyydisen asteikon sävelet ovat 1, 2, 3, 4, 5, 6 ja alennettu 7. Miksolyydisen karaktäärisävel on alennettu seiska ja ominainen sointu on duuri seiska, esimerkiksi G7 Video Katso myös: [...]
5.10.2019Moodit, eli kirkkosävellajit ovat duuriasteikon eri säveliltä alkavia itsenäisiä 7 sävelisiä asteikkoja. Kolmannelta säveleltä alkava moodi on nimeltään fryyginen, joka on mollisävyinen. Esimerkiksi E-fryyginen jakaa sävelet C duuriasteikon kanssa. Fryygisen asteikon sävelet ovat 1, alennettu 2, alennettu 3, 4, 5, alennettu 6 ja alennettu 7. Fryygisen moodin karaktäärisävel on alennettu 2, ja fryygiselle ominainen sointu on molliseptimi, esimerkiksi E-molliseiska. Video Katso myös: [...]
5.10.2019Moodit, eli kirkkosävellajit ovat duuriasteikon eri säveliltä alkavia itsenäisiä 7 sävelisiä asteikkoja. Neljänneltä säveleltä alkava moodi on nimeltään lyydinen, joka on duurisävyinen moodi. Esimerkiksi F-lyydinen jakaa sävelet C duuriasteikon kanssa. Lyydisen asteikon sävelet ovat 1, 2, 3, ylennetty 4, 5, 6 ja 7. Lyydisen moodin karaktäärisävel on ylinouseva kvartti, ja lyydiselle ominainen sointu on duuri maij seiska, esimerkiksi Fmaj7. Video Katso myös: [...]
5.10.2019Moodit, eli kirkkosävellajit ovat duuriasteikon eri säveliltä alkavia itsenäisiä 7 sävelisiä asteikkoja. Toiselta säveleltä alkava moodi on nimeltään doorinen. Esimerkiksi D doorinen jakaa sävelet C-duuriasteikon kanssa. Doorinen asteikko on mollisävyinen, ja sen sävelet ovat 1, 2, alennettu 3, 4, 5, 6 ja alennettu 7. Doorisen moodin karaktäärisävel on suuri seksti, ja dooriselle ominainen sointu on molliseptimi, esimerkiksi D-molliseiska. Video Katso myös: [...]
5.10.2019Moodit, eli kirkkosävellajit ovat duuriasteikon eri säveliltä alkavia itsenäisiä seitsensävelisiä asteikkoja. Ensimmäiseltä säveleltä alkava moodi on nimeltään jooninen, eli duuriasteikko. Joonisen asteikon sävelet ovat 1, 2, 3, 4, 5, 6 ja 7. Jooniselle ominainen sointu on duuri maij seiska, esimerkiksi Cmaj7. Video Katso myös: [...]
21.1.2020Moodit, eli kirkkosävellajit perustuvat diatoniseen asteikkoon. Käytännössä kaikkien asteikkojen pohjana toimii duuriasteikko, josta moodit muodostavat omat itsenäiset asteikkonsa. Moodit ovat siis vähintään yhden oktaavialan (7 säveltä + oktaavi) kattavia itsenäisiä asteikkoja, jotka alkavat duuriasteikon eri asteilta. Myös duuriasteikko itsessään on yksi moodeista ja nimeltään jooninen. Moodit: jooninen (duuriasteikko) = alkaa duurisasteikon 1. asteelta doorinen = alkaa duuriasteikon 2. asteeltafryyginen = alkaa duuriasteikon 3. asteeltalyydinen = alkaa duuriasteikon 4. asteeltamiksolyydinen = alkaa duuriasteikon 5. asteeltaaiolinen (luonnolinen molli) = alkaa duuriasteikon 6. asteeltalokrinen = alkaa duuriasteikon 7. asteelta I Jooninen (Ionian) I moodi : Jooninen Improvisointia joonisella II Doorinen (Dorian) II moodi: Doorinen Improvisointia doorisella III Fryyginen (Phrygian) III moodi: Fryyginen Improvisointia fryygisellä IV Lyydinen (Lydian) IV moodi: Lyydinen Improvisointia lyydisellä V Miksolyydinen (Mixolydian) V moodi: Miksolyydinen Improvisointia miksolyydisellä VI Aiolinen (Aeolian) VI moodi: Aiolinen Improvisointia aiolisella VII Lokrinen (Locrian) VII moodi: Lokrinen Improvisointia lokrisella Katso myös: [...]
Basso