Plektraa käytetään kielten näppäilemiseen pelkän sormen sijaan. Plektraa pidetään yleensä näppäävän käden peukalon ja etusormen välissä, mutta muunkinlaiset otteet ovat mahdollisia. Plektrasoitossa soundiin vaikuttavat plektran kulma kieleen, sekä se, näpätäänkö kieltä plektralla pelkästään alaspäin (downstroke ) vai sekä ylös- että alaspäin (alternate picking)
Plektrasoitto liitetään pääsääntöisesti tarpeeseen tuottaa sormisoittoon verrattuna tiukempaa ja agressiivisempaa soundia, mutta varsinkin 60- 70- luvulla osa sähköbasisteista soitti plektralla kaikkia musiikkityylejä.
Video
Videon 1. esimerkki nuotein (downstroke)
Videon 2. esimerkki nuotein (alternate picking)
Katso myös:
Plektra
6.10.2019Palm mute on slap sekä plektrasoittoa vastaava soitto- ja soundin tuottamistapa. Kyseisessä tekniikassa etu ja keskisormen sijaan kieltä näpätään peukalolla saman käden kämmensyrjän painaessa kieliä kevyesti tallan vierestä ja vaimentaen niiden sointia.
Kyseistä sointia voi kuulla esimerkiksi joissain reggae tyylisissä kappaleissa. Samalla tekniikalla haetaan joissakin tapauksissa myöskin 50 – 60 -luvun vintage soundia.
Video
Videon 1. esimerkki nuotein (reggae / Get Up Stand Up)
Videon 2. esimerkki nuotein (old school / What´s Going On)
Peukalosoitto sekoitetaan yleisesti Palm mute -tekniikkaan, mutta ne ovat kuitenkin termeinä kaksi eri asiaa. Molemmissa kieltä näpätään näppäävän käden peukalolla, mutta peukalosoitossa ei kieltä vaimenneta kämmensyrjällä, vaan annetaan sen soida haluttuun mittaan.
Peukalolla soitettu kieli tuottaa kieltä näpätessä leveämmän ja pyöreämmän soundin kuin perinteinen etu- ja keskisormella näpätty kieli.
Katso myös: [...]
6.10.2019Slap and Pop, eli niin sanottu peukkubasso tai slap basso on tekniikka, jossa kieltä näppäyksen sijasta löydään peukalolla alaspäin, sekä ohuempia kieliä vedetään etu tai keskisormella ylöspäin ja päästetään irti.
Slap and Pop – tekniikalla saadaan aikaiseksi bassosoundi, jonka syntyhistoria juontaa juurensa 60- ja 70-luvun funk- ja discomusiikkiin. Kyseistä soundia käytetään myös monessa tämän päivän musiikkityylissä.
Video
Videon esimerkki nuotinnettuna
Katso myös: [...]
6.10.2019Trilli on musiikillinen koriste, joka tarkoittaa kahden vierekkäisen sävelen nopeaa vuorottelua kahdella sormella. Nuotteihin trilli merkitään tavallisesti kirjaimilla tr sen nuotin yläpuolelle, johon trilli halutaan lisätä. Merkitsemiseen käytetään joskus aaltoviivaa, jonka avulla voidaan ilmaista myös kuinka kauan trillin tulisi kestää. Jos muuta merkintää ei ole, trillissä vuorottelevat melodian sävel ja sen yläpuolinen asteikon sävel. Jos halutaan käyttää muuta säveltä, merkitään se suluissa melodiaäänen viereen.
Shake, on trilliä muistuttava musiikillinen koriste, joka tarkoittaa niin ikään kahden vierekkäisen sävelen nopeaa vuorottelua. Trillistä poiketen shake tehdään yhdellä sormella. Otelautakäden sormea liikutetaan virekkäisten äänten välillä nopeasti niin, että sormi liukuu äänten välillä olevan nauhan yli, ja palaa takaisin.Trilli ja shake tehdään lähes poikkeuksetta otelautakädellä niin, että ainoastaan ensimmäinen ääni näpätään soimaan näppäävällä kädellä ja otelautakäden sormi/sormet tekevät vuorottelevät äänet.
Trillissä otelautakäden sormien liike muodostetaan samalla tavoin kuin Hammer On ja Pull-off tekniikoissa.
Video
https://vimeo.com/521763640
Trillit bassolla
Videon esimerkki nuotinnettuna
Katso myös: [...]
6.10.2019Vibrato on musiikillinen tehokeino, jossa sävelen virettä muunnellaan toistuvasti. Basson soitossa tyypillisiä tapoja soittaa vibrato ovat muun muassa perinteinen sormella tehtävä vibrato sekä ranteella tehtävä kielen huojuttaminen.
Vibraton toteuttamisesta on useita eri variaatioita ja kappaleeseen sopiva vibrato on muusikon henkilökohtainen valinta perustuen muun muuassa tyylituntemukseen ja soittimen ominaisuuksiin.
Virbrato merkitään nuotteihin sahareunaisena aaltoviivana
Video
Katso myös: [...]
5.10.2019Näppäilykäden kosketuksella kieleen on suuri merkitys basson äänenvärille, eli soundille. Tärkeimpiä äänenvärin muodamisen tapoja ovat näppäävän sormen kohta kielellä, kosketuksen voimakkuus ja sormen kulma kieleen
Näppäävän sormen kohta kielellä lähemäpänä kaulaa/tallaa
Lähempänä kaulaa kielen jännite on pehmeämpi. Äänen sointi muuttuu pehmeämmäksi ja pyöreämmäksi mitä lähempänä kaulaa kielen näppääminen tapahtuu. Vastaavasti äänen terävyyttä ja soinnin niin sanottua ”atakkia” saa lisää näppäämällä kieltä lähempänä tallaa, jossa kielen jännite on myös kireämpi.
Kosketuksen voimakkuus
Mitä voimakkaampi näppäyksen voimakkuus kieleen on, sitä kovempaa ja agressiivisemmi kieli soi. Soundin lisäksi kosketuksen voimakkuus vaikuttaa siis myös soinnin tehoon. Liian voimakas näppäys saattaa jopa rikkoa soinnin ja ääni muistuttaa slap – tekniikalla tuotettua ääntä. Tämäkin toimii tehokeinona monessa tyylilajissa, mutta sen tarkoituksenmukainen käyttö vaatii hyvää soittimen hallintaa.
Sormen kulma kieleen
Mitä isommalta alalta sormen pinta kosketaa kieleen, sitä paksumpi ja täyteläisempi soundi on. Vastaavasti soittamalla vain sormen kärjellä saadaa tarkempi ja ohuempi äänikuva.
Video
Katso myös: [...]
Slap-palmmute-plektra OM
20.4.2021Groove ja svengi ovat termejä, jotka puhekielessä käytännössä tarkoittavat samaa asiaa, varsinaisen merkityksen kuitenkin muuttuessa riippuen mm. soitettavasta tyylijaljista. Yleinen käsitys groovesta/svengistä on ”tunne vahvasta ja menevästä rytmistä”. Poikkeuksia tässäkin on, esim. eri metallimusiikin groovet saattavat olla tarkoituksellisesti raskaita ja ”jäykkiä”, jolla alleviivataan musiikin muuta sisältöä.
Tyylinmukainen groove/svengi vaatii aina myös itse tyyliin tutustumista ja omaksumista. Monet tyylisidonnaiset goovekäsitykset omaksuukin vasta pitkällisen soittokokemuksen kautta.
Time ja äänten pituus
Videolla esitellään käsitteet Time ja äänten pituus, joilla bassolla voidaan vaikuttaa kappaleen grooven ”tunteeseen”. Time kertoo äänen syttymispisteestä ja äänen pituus kuinka pitkään äänen annetaan soida.
Video
Videoesimerkillä käytetyn harjoituksen äänet nuotein
Katso myös: [...]
20.4.2021Groove ja svengi ovat termejä, jotka puhekielessä käytännössä tarkoittavat samaa asiaa, varsinaisen merkityksen kuitenkin muuttuessa riippuen mm. soitettavasta tyylijaljista. Yleinen käsitys groovesta/svengistä on ”tunne vahvasta ja menevästä rytmistä”. Poikkeuksia tässäkin on, esim. eri metallimusiikin groovet saattavat olla tarkoituksellisesti raskaita ja ”jäykkiä”, jolla alleviivataan musiikin muuta sisältöä.
Tyylinmukainen groove/svengi vaatii aina myös itse tyyliin tutustumista ja omaksumista. Monet tyylisidonnaiset goovekäsitykset omaksuukin vasta pitkällisen soittokokemuksen kautta.
Eteen/taakse/iskulle
Painottamalla kappaleen soittorymiikka iskun ”eri reunoihin” saadaan aikaan erilaisia tunnelmia. Kyseiset valinnat ja tunnelmat ovat yleensä koko bändin aikaan saamia, mutta ilmiöinä ne ovat jokaisen soittajan itsenäisesti luomia.
Videolla tutustutaan näihin painotuksiin kolmen eri tyylin kautta: hidas blues, soul-funk ja ”synabasso”.
Video
Videon esimerkit nuotein
Katso myös: [...]
20.4.2021Mikä on hyvä soundi ja miten sellainen tehdään? Onko olemassa yhtä hyvää soundia vai puhutaanko vain makuasioista.
Videolla tarkastellaan hyvän soundin salaisuuksia ja tekniikoita sen ympärillä.
Katso myös: [...]