Duurin sointuasteet kolmisoinnuin

Kolmisoinnut muodostuvat soittamalla asteikosta kolme säveltä käyttäen asteikon joka toista säveltä. Kolmisointu voidaan muodostaa myös jokaiselle asteikon sävelasteelle erikseen. Tällöin asteikon ensimmäinen, kolmas ja viides sävel muodostavat asteikon toonikakolmisoinnun. Asteikon toiselle asteelle muodostuva kolmisointu sisältää taas kyseisen asteikon toisen, neljännen ja kuudennen sävelen, ja niin edelleen. Tällä tavoin saadaan jokaiselle asteelle oma kolmisointunsa, jonka sointutyyppi määräytyy asteikon mukaan.

C duurin sointuasteet A – kieleltä sormitettuna

C duurin sointuasteet A ja D -kieleltä sormitettuna

Video


Katso myös:

Duurin sointuasteet kolmisoinnuin
20.1.2020Duuriasteikon sointuasteet tarkoittavat duuriasteikon eri säveliltä soitettavia sointuja. Esimerkissä C- duurissa C sävel on 1. aste, D sävel on 2. aste, E sävel on 3. aste jne.Nelisointu muodostuu samalla tavoin kuin kolmisointu, johon lisätään myös soinnun 4. sävel, eli kyseisen asteikon 7. sävel. Nelisoinnussa soivat siis asteikon 1. 3. 5. ja 7. sävel. Soinnun laadun määrittelee soinnun 3. (duuri tai molli) sekä 7. (dominantti vai toonika) Jokaiselta sointuasteelta voidaan myös muodostaa oma asteikko käyttäen pohjana olevan duuriasteikon säveliä aloittaen ko. duuriasteikon eri asteilta. Näin muodostuvia asteikkoja kutsutaan moodeiksi. Kun muodostuneista asteikoista soitetaan joka toinen sävel, syntyy ko. sointuasteen sointu. Esimerkkinä C -duuriasteikon sointuasteet. Video Duurin sointuasteet nelisoinnuin Katso myös: [...]
5.10.2019Moodit, eli kirkkosävellajit ovat duuriasteikon eri säveliltä alkavia itsenäisiä seitsensävelisiä asteikkoja. Ensimmäiseltä säveleltä alkava moodi on nimeltään jooninen, eli duuriasteikko. Joonisen asteikon sävelet ovat 1, 2, 3, 4, 5, 6 ja 7. Jooniselle ominainen sointu on duuri maij seiska, esimerkiksi Cmaj7. Video Katso myös: [...]
5.10.2019Soittamalla duuriasteikosta ensimmäinen, kolmas ja viides sävel, muodostuu kyseisen duuriasteikon ensimmäisen asteen kolmisointuarpeggio, eli toonika kolmisointu. Toistamalla sama kuvio duuriasteikon neljännestä ja viidennestä sävelestä alkaen, saadaan kyseisen duuriasteikon neljännen ja viidennen asteen duurikolmisointuarpeggio, eli subdominantti ja dominantti kolmisoinnut. Video Katso myös: [...]
5.10.2019Duuriasteikko muodostuu kun asteikon sävelten väliset intervallit ovat kokosävel-, kokosävel-, puolisävel-, kokosävel-, kokosävel-, kokosävel- ja puolisävelaskel. Esimerkiksi C-duuriasteikon sävelet ovat: c, d, e, f, g, a ja b. Koska jokaisen duuriasteikon sävelten väliset intervallit ovat identtiset, asteikoille kannattaa opetella yksi sormitus, joka toistuu kaikissa duuriasteikoissa samanlaisena. Näin duuriasteikon voi toistaa samanlaisena vaihtamalla asemaa kaulalla. Tyypillisesti c -duuriasteikko soitetaan 2. asemasta, jolloin etusormi on 2. nauhavalillä, keskisormi 3. nauhavälillä jne. Video Katso myös: [...]
22.9.2019Duurikolmisointu muodostuu soittamalla duuriasteikosta kolme ääntä käyttäen duuriasteikon joka toista säveltä, alkaen perussävelestä, eli perussävel, terssi ja kvintti. Mikäli nämä äänet soitetaan yhtä aikaa, muodostuu duurikolmisointu. Kun äänet soitetaan peräkkäin, muodostuu murtosointu eli arpeggio. Video Katso myös: [...]
Basso