Muunnesävelasteikko (alt- asteikko) vähintään kaksi oktaavia

Muunnesävel- eli alt-asteikko (engl. altered scale) on jazzmollin Vll moodi. Alt-asteikko sisältää dominanttiseptimisoinnun karaktäärisävelten 3 ja b7 lisäksi dominanttiseptimisoinnun noonin (9) ja kvintin (5) muunnokset. Tästä johtuu myös asteikon nimi alt = lyhennys sanasta altered eli muunnettu

Alt-asteikon intervallirakenne on siis 1,b2,b3,b4,b5,b6,b7,

Sävelestä C-alkava alt-asteikko on nimeltään C-alt-asteikko.

C-alt-asteikolle läheisin nelisointu on dominanttiseptimisointu, jossa on muunnettu kvintti, C7b5 tai C7#5.

C-alt-asteikko sisältää C7b5 tai C7#5 -soinnun kaikki mahdolliset lisäsävelet: pienen tai ylinousevan noonin, #11 ja/tai b13. Mahdollisia reaalisointumerkintöjä näille soinnuille lisäsävelineen on useita, esim. C7(#11#9#5) tai C7(b13b9b5). 

Yksinkertaisin sointumerkintätapa muunnetun kvintin ja muunnetun noonin sisältävälle dominanttisoinnulle on yksinkertaisesti C7alt.

Video

Alt-asteikko

Katso myös:

Muunnesävelasteikko (alt- asteikko)
20.1.2020Kokosävelasteikko on yksi ns. symmetrisiä asteikoita, eli se muodostuu symmetrisistä intervallipareista. Kokosävelasteikko, englanniksi whole tone scale, perustuu oktaavin jakoonkuuteen yhtä suureen osaan. Kokosävelasteikko on siis symmetrinen asteikko ja nimensä mukaisesti se muodostuu kuudesta peräkkäisestä kokosävelaskeleesta. Kokosävelasteikon intervallirakenne on 1, 2, 3, #4, #5 ja b7. C-kokosävelasteikolle läheisin nelisointu on dominanttiseptimisointu,jossa on muunnettu kvintti, esimerkiksi C7#5. Video Kokosävelasteikko Katso myös: [...]
20.1.2020Yläsävelasteikko, eli overtone scale on jazzmollin 4.moodi. Se on duurisävyinen moodi ja intervallirakenteeltaan kuten miksolyydinen, jonka 4. sävel on ylennetty. Yläsävelasteikkoa kutsutaan myös nimellä lydian dominant. Overtone on läheisin asteikko dominanttiseptimisoinnulle, jossa on suuri nooni, suuri 13 sekä #11 C-yläsävelasteikko Video Yläsävelasteikko (overtone scale) Katso myös: [...]
20.1.2020Jazzmolliasteikon sointuasteet tarkoittavat molliasteikon eri säveliltä soitettavia sointuja. Esimerkissä A-harmonisessa mollissa A sävel on 1. aste, B sävel on 2. aste, C sävel on 3. aste jne.Nelisointu muodostuu samalla tavoin kuin kolmisointu, johon lisätään myös soinnun 4. sävel, eli kyseisen asteikon 7. sävel. Nelisoinnussa soivat siis asteikon 1. 3. 5. ja 7. sävel. Soinnun laadun määrittelee soinnun 3. (duuri tai molli) sekä 7. (dominantti vai toonika). Jazzmollissa 1. asteen laatu on mmaj7 Jokaiselta sointuasteelta voidaan myös muodostaa oma asteikko käyttäen pohjana olevan harmonisen molliasteikon säveliä aloittaen ko. molliasteikon eri asteilta. Kun muodostuneista asteikoista soitetaan joka toinen sävel, syntyy ko. sointuasteen sointu. Esimerkkinä A -jazzmolliasteikon sointuasteet. Video Jazzmollin sointuasteet nelisoinnuin Katso myös: [...]
5.10.2019Jazzmolli eroaa luonnollisesta mollista sen kuudennen ja seitsemännen sävelen kohdalla, jotka ovat korotettuja suhteessa luonnolliseen molliin. Se on siis intervallirakenteeltaan kuten ylöspäinen melodinen molli. Esimerkiksi A-jazzmollin sävelet ovat a, b, c, d, e, fis ja gis, eli 1, 2, b3, 4, 5, 6, ja 7. Tonaalisessa harmoniassa jazzmolli on läheisin asteikko mollin ensimmäisen asteen perusmollisoinnulle eli mmaj7 tai m6 soinnulle. Video Katso myös: [...]
Basso