con/senza rep., fermaatti, accel./rit., dynamiikkamerkinnät

Perinteisten nuottien, sointumerkkien ja rakenteen lisäksi kirjoitetut nuotit sisältävät myös muota esitysmerkkejä joilla säveltäjä ja/tai sovittaja ovat ilmaiseet kuinka haluavat kappaleen esitettävät.

Con repeat / Senza repeat

  • Con rep. = kerraten
  • Senza rep. = kertaamatta

Merkintöjä käytetään yleisesti segnon yhteydessä kun halutaan ilmoittaa mennäänkö kappaleessa eteenpäin normaalisti kertausmerkkien mukaisesti vai ilman kertauksia. Merkintä on yleinen segnon yhteydessä (Dal Segno al Coda. Senza rep. = palaa edeltävään segno -merkkiin ja etene ilman kertauksia)

Fermaatti

eli äänen pidätys. Fermaatissa ääni pidenetään nuotin aika-arvoa pidemmäksi ajaksi. Pidentämisen mitta riippu muusta kappaleen soivasta ympäristöstä ja on osa soittajan tai kapelimestarin tulkintaa.

Accelerando / ritardando

  • Accelerando (accel.) = kiihdyttäen
  • Ritardando ( rit.) = hidastaen

Merkintöjä käytetään yleisesti esim. modulaatiossa (sävellajin muutos) tai vastaavassa yhteydessä, jossa halutaan korostaa muutoksen vaikutusta kappaleen tunnelmaan.

Dynamiikkamerkinnät

Musiikissa dynamiikalla tarkoitetaan äänenvoimakkuuden vaihtelua.

  • Cresendo (cres..) = voimistuen, merkitään yleisesti kahdella avautuvalla viivalla
  • Diminuendo (dim..) = hiljentyen, merkitään yleisesti kahdella sulkeutuvalla viivalla

Katso myös:

con/senza rep., fermaatti, accel./rit., dynamiikkamerkinnät
21.1.2020Tyypillinen nuottikuva popularimusiikissa sisältää rakenteen ja sointujen lisäksi myös muuta informaatiota, jotka auttavat soittajaa tulkitsemaan kappaletta säveltäjän ja/tai sovittajan haluamalla tavalla. Näitä lisämerkintöjä ovat esimerkiksi riffien, unisonojen yms. sävellykseen kuuluvien äänien nuotintaminen, tempo ja tyylijalimerkinnät, sekä dynamiikkaan liittyvät merkinnät. Esimerkki nuotinluvusta sointumerkeistä annetuin ohjein ja esitysmerkein Katso myös: [...]
21.1.2020Perinteisten nuottien, sointumerkkien ja rakenteen lisäksi kirjoitetut nuotit sisältävät myös muota esitysmerkkejä joilla säveltäjä ja/tai sovittaja ovat ilmaiseet kuinka haluavat kappaleen esitettävät. Maalit ja kertaukset Kertausmerkit ilmoittavat kerrattavan tahtimäärän.Maalit ilmoittavat kertauksessa mitä kertauksen eri kerroilla soitetaan. Ensimmäisellä kerralla 1. maaliin, kertauksen jälkeen 2. maaliin, joka korvaa ensimmäisen maalin. Segno Dal segno: –merkki on myös eräänlainen kertausmerkki, jossa jälkimmäisestä segnosta hypätään ensimmäiseen. Segnoja voi olla kappaleessa useita jolloin niiden järjestys ilmoitetaan numerolla segno -merkin yhteydessä. Jos segnojen järjestystä ja/tai lukumäärää ei ole ilmoitettu segnon yhteydessä segno soitetaan jälkimmäisestä ensimmäiseen ja toisetetaan vain yhden kerran. Dal segnosta on kaksi yleistä variaatiota: Dal segno al fine (D.S. al fine) = toistetaan segno-merkistä fine-merkkiin astiDal segno al coda (D.S. al Coda) = toistetaan segno-merkistä ”pomppa”-merkkiin asti, josta siirrytään koodaan eli loppusoittoon. Coda Coda: on yleisesti lopuke/loppusoitto, jonne kappale ohjautuu aivan lopuksi. Coda voi kuitenkin joissakin tapauksissa olla segnon kaltainen rakenteen merkitsemistapa jossa siirrytään paikasta a paikkaa b. Tällöin kuten segnoja, myös coda -merkkejä voi olla kappaleessa useita ja niiden järjestys ilmoitetaan numerolla coda -merkin yhteydessä. Lukemisjärjestyksessä segnot tulevat ensin ja codat viimeisenä. Intro Intro on kappaleen aloitus/alkusoitto. Introon voidaan myös palata kappaleen aikana jolloin yleisin merkintätapa on D.C. (Da Capo, suomeksi alusta). Välike (väliosa) Välike: on tyypillisesti merkitty kirjaimella (C -osa tms) tai Bridge -sanalla. Välike poikkeaa säkeistöstä ja kertosäkeestä. Katso myös: [...]
Basso