Virittäminen

Perinteinen nelikielisen basson vire paksuimmasta kielestä ohuimpaan on E, A, D, G. Se vastaa normaalia kitaran neljän alimman kielen virettä sillä poikkeuksella, että kielet soivat oktaavia alempaa.

Viritysmittari

Tarkin ja nopein tapa virittää on viritysmittari. Varsinkin esiintymistilanteissa se on myös yleisöystävällisin ja huomaamattomin tapa. Viritysmittareita on usean mallisia, mutta toimintaperiaatteelta ne ovat samanlaisia. Soiva ääni napataan mittariin joko mittarin omalla ulkoisella mikrofonilla tai instrumenttikaapelia pitkin. Mittari näyttää joko valoilla, viisarilla tai molemmilla mihin suuntaan kieltä tulee virittää ja milloin se on vireessä.

Huiluääniviritys

Mikäli viritysmittaria ei ole käytössä, yksi käyttökelpoisimmista tavoista on virittää käyttäen huiluääniä.

Huiluäänillä virittämisessä ajatuksena on verrata vierekkäisiltä kieliltä soitettavia huiluääniä. Sääntö on, että ohuemman kielen 7. nauhan kohdalta soitettu huiluääni täytyisi soida samassa vireessä kuin paksumman kielen 5. nauhan kohdalta soitettu huiluääni

Viritä ensin esimerkiksi kahdennentoista nauhan huiluäänellä G-kieli oikeaan vireeseen käyttäen apuna jotakin tasavireistä soitinta, esim. Pianoa, äänirautaa, tuttua äänitettä tai soitinta, jonka tiedät olevan vireessä.

G Kielen ollessa halutussa vireessä, soita huiluääni kyseisen kielen 7. nauhan kohdalta, sekä viereisen paksumman kielen 5. nauhavälin kohdalta. Jos yhdessä soivat huiluäänet ”huojuvat”, viritä paksumpaa kieltä niin pitkään kunnes kuulet vain yhden tasaisen äänen.

Toista sama juuri viritetyn kielen ja viereisen paksumman kielen kanssa soittamalla huiluääni juuri viritetyn kielen 7. nauhan ja paksumman kielen 5. nauhan kohdalta.

Toista sama kaikkien kielien kohdalla kunnes kaikki kielet ovat vireessä

Huiluäänten ”huojunta” johtuu äänen yläsävelharmonioiden soidessa eri taajuuksilla. Jos virittäessä huojunta tihenee, tapahtuu viritys väärään suuntaan. Jos huojunta harvenee, virityssuunta on oikea. Kun huojunta lakkaa kokonaan, on kieli vireessä.

5. nauhavälin äänen vertaaminen.

Virittäminen voidaan tehdä myös vertaamalla ohuempaa vapaata kieltä ja paksumman kielen 5. nauhavälin ääntä

Viritä ainakin yksi kieli vireeseen käyttäen apuna jotakin tasavireistä soitinta, esim. Pianoa, äänirautaa, tuttua äänitettä tai soitinta, jonka tiedät olevan vireessä. Esimerkiksi G.- kieli

Vertaile sen jälkeen vireessä olevaa G- kieltä ja D- kielen 5. nauhaväliltä painettua ääntä keskenään soittamalla kielet yhtäaikaa. Viritä D -kieltä niin pitkään kunnes äännet soivat yhdessä samassa vireessä.

Toista sama kaikkien kielien kohdalla kunnes kaikki kielet ovat vireessä

Video

Videon viritys huiluäänillä -esimerkki nuotein

Katso myös:

Virittäminen
5.10.2019Kielisoittimilla voidaan tuottaa huiluääniä useilla eri tavoilla. Helpoin ja käytetyin tapa on ns. luonnollinen huiluääni eli englanniksi natural harmonic. Huiluääni saadaan asettamalla sormi kielen päälle tiettyyn kohtaan kaulalla ja näpätä kieltä. Sormea ei kuitenkaan paineta otelautaan saakka vaan annetaan sen vain koskettaa kieltä ja näppäyksen jälkeen se nostetaan kieleltä pois. Huiluääni soi vapaana olevaan kielen ääneen verrattuna nauhan kohdasta riippuen: Oktaavia korkeammalta kuin vapaa kieli, 12.nauhaltaOktaavi + kvintti korkeammalta kuin vapaa kieli, 7.nauhaltakaksi oktaavia korkeammalta kuin vapaa kieli, 5.nauhalta Video Huiluäänet Katso myös: [...]
20.1.2020Kun otekäsi on asemoitu otelaudelle niin, että jokainen sormi soittaa äänen aina yhden nauhavälin kohdalta, otekäden asema ilmoitetaan sen mukaan monennenko nauhan kohdalla otekäden etusormi on.I -asemassa otekäden etusormi on ensimmäisellä nauhavälin kohdalla, keskisormi toisen, nimetön kolmannen ja pikkusormi neljännen.II -asemassa otelautakäsi siirty yhden nauhavälin verran tallaan päin, jolloin etusormi on toisen nauhavälin kohdalla, keskisormi kolmannen nimetön neljännen ja pikkusormi on viidenen, ja niin edelleen.V-XII asemien äänet ovat ääniä, jotka sisältyvät ko. asemien kohtaan basson kaulalla Video Katso myös: [...]
20.1.2020Asemat Kun otekäsi on asemoitu otelaudelle niin, että jokainen sormi soittaa äänen aina yhden nauhavälin kohdalta, otekäden asema ilmoitetaan sen mukaan monennenko nauhan kohdalla otekäden etusormi on. I -asemassa otekäden etusormi on ensimmäisellä nauhavälin kohdalla, keskisormi toisen, nimetön kolmannen ja pikkusormi neljännen. II -asemassa otelautakäsi siirty yhden nauhavälin verran tallaan päin, jolloin etusormi on toisen nauhavälin kohdalla, keskisormi kolmannen, nimetön neljännen ja pikkusormi on viidenen, ja niin edelleen. Soitto Eri asemista soittoa yhdistellään liikuttamalla otelautakättä asemasta toiseen riippuen kappaleessa soitettavista äänistä ja niiden sijainnista otelaudalla. Lähtökohtaisesti pyritään pieniin ja ergonomisesti hyviin liikeratoihin, mutta aina lähin ääni ei välttämättä ole kappaleen luonteen ja halutun soundin kannalta paras. Tällöin voidaan joutua liikkumaan kaulalla usean aseman välillä, että soundi ja fraseeraus on halutun kaltainen. Video Sama riffi I ja V -asemasta Katso myös: [...]
22.9.2019Perinteinen sähköbasso on neljäkielinen. Basson ollessa normaalivireessä vapaat kielet vastaavat kitaran neljää alinta kieltä, mutta soivat oktaavia alemaa. Normaalivireisen neljäkielisen basson vapaat kielet ovat E, A, D ja Gviisikielisin basson vapaat kielet ovat B, E, A, D ja Gkuusikielisen basson vapaat kielet ovat B, E, A, D, G ja C Video Katso myös: [...]
Basso