Jazzmollin I-IV-V kolmisoinnut perusmuodossaan

Jazzmolli eroaa luonnollisesta mollista sen kuudennella seitsemännellä sävelellä, joka jazzmollissa soitetaan korotettuna. .

Soittamalla Jazzmollista ensimmäinen, kolmas ja viides sävel, muodostuu kyseisen asteikon ensimmäisen asteen mollikolmisointu, eli toonika.

Toistamalla sama kuvio molliasteikon neljännestä ja viidennestä sävelestä alkaen, saadaan kyseisen asteikon neljännen ja viidennen asteen kolmisoinnut, eli subdominantti- ja dominanttikolmisoinnut, joista sekä neljäs että viides aste ovat duurikolmisointuja

Video

Soittoesimerkki nuotein

Katso myös:

Jazzmollin I-IV-V kolmisoinnut perusmuodossaan
20.1.2020Jazzmollin V-moodi, eli toiselta nimltään miksolyydinen b6 (engl. mixolydian flat6) on dominanttisävyinen moodi ja intervallirakenteeltaan kuten duuri, jonka 6. ja 7. sävel on alennettu. Nimi miksolyydinen b6 ilmaisee, miten asteikko poikkeaa duurin V asteen moodista miksolyydisestä,Jazzmollin V- moodin/ miksolyydinen b6 -asteikon intervallirakenne on siis 1,2,3,4,5,b6,b7 Esimerkiksi C jazzmollin V-moodin äänet ovat C, D, E, F, G, As ja Bb Asteikolle läheisin nelisointu on dominanttiseptimisointu, C7. Asteikko sisältää dominanttiseptimisoinnun lisäsävelen 9. Reaalisointumerkintä tälle soinnulle lisäsävelineen on G9. Soittamiseen yli oktaavin alueella on sorimituksellisesti monta vaihtoehtoa ja kulloiseenkin tilanteeseen soveltuva tapa riippuu mm. toivotusta soundista ja kappaleen temposta. Yksi tapa harjoitella asteikoita on toistaa valittu sormitus okataavia ylempää. Tällöin “toiseen oktaaviin” hypätään kun ensimmäisen oktaavin V, eli kvintti-ääni on soitettu. Tällöin kvintiääni soitetaan pikkusormella, jonka jälkeen otelautakäsi siirtyy samalla kielellä ylemmäksi, asteikon kuudes sävel soitetaan etusormella ja seitsämäs nimettömällä, jonka jälkeen siirrytään oktaaviasemaan jälleen etusormella ja ensimmäisen oktaavin sormitus toistetaan toisessa oktaavissa. Video Katso myös: [...]
20.1.2020Jazzmolliasteikon sointuasteet tarkoittavat molliasteikon eri säveliltä soitettavia sointuja. Esimerkissä A-harmonisessa mollissa A sävel on 1. aste, B sävel on 2. aste, C sävel on 3. aste jne.Nelisointu muodostuu samalla tavoin kuin kolmisointu, johon lisätään myös soinnun 4. sävel, eli kyseisen asteikon 7. sävel. Nelisoinnussa soivat siis asteikon 1. 3. 5. ja 7. sävel. Soinnun laadun määrittelee soinnun 3. (duuri tai molli) sekä 7. (dominantti vai toonika). Jazzmollissa 1. asteen laatu on mmaj7 Jokaiselta sointuasteelta voidaan myös muodostaa oma asteikko käyttäen pohjana olevan harmonisen molliasteikon säveliä aloittaen ko. molliasteikon eri asteilta. Kun muodostuneista asteikoista soitetaan joka toinen sävel, syntyy ko. sointuasteen sointu. Esimerkkinä A -jazzmolliasteikon sointuasteet. Video Jazzmollin sointuasteet nelisoinnuin Katso myös: [...]
20.1.2020Jazzmollin V-moodi, eli toiselta nimltään miksolyydinen b6 (engl. mixolydian flat6) on dominanttisävyinen moodi ja intervallirakenteeltaan kuten duuri, jonka 6. ja 7. sävel on alennettu. Nimi miksolyydinen b6 ilmaisee, miten asteikko poikkeaa duurin V asteen moodista miksolyydisestä,Jazzmollin V- moodin/ miksolyydinen b6 -asteikon intervallirakenne on siis 1,2,3,4,5,b6,b7 Esimerkiksi C jazzmollin V-moodin äänet ovat C, D, E, F, G, As ja Bb Asteikolle läheisin nelisointu on dominanttiseptimisointu, G7. Asteikko sisältää dominanttiseptimisoinnun lisäsävelen 9. Reaalisointumerkintä tälle soinnulle lisäsävelineen on G9.I- asemasta soittaessa otelautakäden etusormi on 1. nauhavalissä, keskisormi 2. nauhavälissä jne. Näin ollen osa asteikon äänistä tulee soitettavaksi vapailta kieliltä. Video Jazzmollin V-aste Katso myös: [...]
5.10.2019Jazzmolli eroaa luonnollisesta mollista sen kuudennen ja seitsemännen sävelen kohdalla, jotka ovat korotettuja suhteessa luonnolliseen molliin. Se on siis intervallirakenteeltaan kuten ylöspäinen melodinen molli. Esimerkiksi A-jazzmollin sävelet ovat a, b, c, d, e, fis ja gis, eli 1, 2, b3, 4, 5, 6, ja 7. Tonaalisessa harmoniassa jazzmolli on läheisin asteikko mollin ensimmäisen asteen perusmollisoinnulle eli mmaj7 tai m6 soinnulle. Video Katso myös: [...]
aanenkuljetus sointuaanilla OM
20.4.2021Fourbeat ja walking bass Toisella videolla tutustaan pidemmälle meneviin äänenkuljetuksiin fourbeat (esim. suffle, blues, old time rock´n´n roll) ja walking bass (esim. jazz) tyylien kautta. Esimerkkien pohjana toimii ensimmäisen videon tavoin 12 tahdin rakenne ja sointukiertona G -duurin I, IV ja V aseteet, eli G, C ja D. Video Videoesimerkissä käytetty sointukierto Katso myös: [...]
20.4.2021Itsenäisten bassolinjojen luomiseen tarvitaan hyvää soittimen hallintaa ja sointujen tuntemista. Videolla käydään läpi duuri- ja mollikolmisointujen pääsävelille johtavien säveltelten harjoitus. Harjoituksessa käytetty sävellaji on G Video Videoesimerkin harjoitus nuotinnettuna Katso myös: [...]
21.9.2021Tällä Tiittasen Sampon oppitunnilla tarkastellaan pintaa syvemmältä fourbeat- ja walking bass -bassolinjojen muodostamista, sekä ratkaisuja jotka niissä parhaiten toimivat. Fourbeat ja walking bass ovat tyypillisiä komppaustyylejä useissa eri musiikkityyleissä, kuten esimerkiksi blues ja rhythm’n’blues, rock’n’roll, swing, ja useat muut jazzvaikutteiset tyylisuunnat. Video Oheismateriaali Nuotti-PDF: Fourbeat ja walking bass -bassolinjojen luominen Katso myös: [...]
Basso