Kolmisoinnut muodostuvat soittamalla asteikosta kolme säveltä käyttäen asteikon joka toista säveltä. Kolmisointu voidaan muodostaa myös jokaiselle asteikon sävelasteelle erikseen. Tällöin asteikon ensimmäinen, kolmas ja viides sävel muodostavat asteikon toonikakolmisoinnun. Asteikon toiselle asteelle muodostuva kolmisointu sisältää taas kyseisen asteikon toisen, neljännen ja kuudennen sävelen, ja niin edelleen. Tällä tavoin saadaan jokaiselle asteelle oma kolmisointunsa, jonka sointutyyppi määräytyy asteikon mukaan.
Hamonisen mollin sointuasteen A -kieleltä sormitettuna
Hamonisen mollin sointuasteen A ja D -kieleltä sormitettuna
Video
Katso myös:
Harmonisen mollin sointuasteet kolmisoinnuin
20.1.2020Harmonisen molliasteikon sointuasteet tarkoittavat molliasteikon eri säveliltä soitettavia sointuja. Esimerkissä A-harmonisessa mollissa A sävel on 1. aste, B sävel on 2. aste, C sävel on 3. aste jne.Nelisointu muodostuu samalla tavoin kuin kolmisointu, johon lisätään myös soinnun 4. sävel, eli kyseisen asteikon 7. sävel. Nelisoinnussa soivat siis asteikon 1. 3. 5. ja 7. sävel. Soinnun laadun määrittelee soinnun 3. (duuri tai molli) sekä 7. (dominantti vai toonika). Harmonisessa mollissa 1. asteen laatu on mmaj7
Jokaiselta sointuasteelta voidaan myös muodostaa oma asteikko käyttäen pohjana olevan harmonisen molliasteikon säveliä aloittaen ko. molliasteikon eri asteilta. Kun muodostuneista asteikoista soitetaan joka toinen sävel, syntyy ko. sointuasteen sointu. Esimerkkinä A -harmonisen molliasteikon sointuasteet.
Video
Katso myös: [...]
5.10.2019Harmoninen molli eroaa luonnollisesta mollista sen seitsemännellä sävelellä, joka harmonisessa mollissa soitetaan korotettuna. Harmonisen mollin seitsemäs sävel on johtosävel, joka aiheuttaa vahvan jännitteen kohti sävellajin perussäveltä.
Soittamalla harmonisesta mollista ensimmäinen, kolmas ja viides sävel, muodostuu kyseisen asteikon ensimmäisen asteen mollikolmisointu, eli toonika.
Toistamalla sama kuvio molliasteikon neljännestä ja viidennestä sävelestä alkaen, saadaan kyseisen asteikon neljännen ja viidennen asteen kolmisoinnut, eli subdominantti- ja dominanttikolmisoinnut, joista neljäs aste on molli ja viides on duuri.
Video
Katso myös: [...]
20.1.2020Harmonisen mollin V-moodi on duurisävyinen moodi ja intervallirakenteeltaan kuten duuri, jonka 2,6 ja 7 sävel on alennettu.Harmonisen mollin V moodin intervallirakenne on siis 1,b2,3,4,5,b6 ja b7. Harmonisen mollin V moodia kutsutaan myös nimellä mixb2b6, joka ilmaisee, miten asteikko poikkeaa duurin V asteen moodista miksolyydisestä, sekä nimellä phrygian dominant, joka ilmaisee, että kyseessä on dominanttiseptimisointua ilmentävä asteikko, jonka karakteerisävelet ovat samat kuin fryygisessä asteikossa, eli alennettu toinen ja alennettu kuudes sävel.
Sävelestä G alkava harmonisen mollin V moodi on nimeltään G-harmonisen mollin V moodi.
G-harmonisen mollin V-moodille läheisin nelisointu on dominanttiseptimisointu, G7.Harmonisen mollin V-moodi sisältää dominanttiseptimisoinnun lisäsävelen b9. Reaalisointumerkintä tälle soinnulle lisäsävelineen on G7suluissa b9.
Video
Katso myös: [...]
5.10.2019Harmoninen molli eroaa luonnollisesta mollista sen seitsemännen sävelen kohdalla, joka on korotettu suhteessa luonnolliseen molliin.
Esimerkiksi A -harmonisen mollin sävelet ovat a, b, c, d, e, f ja g#
Koska jokaisen harmonisen molliasteikon sävelten väliset intervallit ovat identtiset, asteikoille kannattaa opetella yksi sormitus, joka toistuu kaikissa luonnollisissa molliasteikoissa samanlaisena. Näin asteikon voi toistaa käyttämällä samaa sormitusta vain vaihtamalla asemaa kaulalla.
Jos A -harmoninen molliasteikko soitetaan 1. asemasta, tällöin etusormi on 1. nauhavalillä, keskisormi 2. nauhavälillä jne ja ensimmäinen a -sävel soitetaan vapaalta a -kieleltä.
Video
Katso myös: [...]
aanenkuljetus sointuaanilla OM
20.4.2021Fourbeat ja walking bass
Toisella videolla tutustaan pidemmälle meneviin äänenkuljetuksiin fourbeat (esim. suffle, blues, old time rock´n´n roll) ja walking bass (esim. jazz) tyylien kautta.
Esimerkkien pohjana toimii ensimmäisen videon tavoin 12 tahdin rakenne ja sointukiertona G -duurin I, IV ja V aseteet, eli G, C ja D.
Video
Videoesimerkissä käytetty sointukierto
Katso myös: [...]
20.4.2021Itsenäisten bassolinjojen luomiseen tarvitaan hyvää soittimen hallintaa ja sointujen tuntemista. Videolla käydään läpi duuri- ja mollikolmisointujen pääsävelille johtavien säveltelten harjoitus. Harjoituksessa käytetty sävellaji on G
Video
Videoesimerkin harjoitus nuotinnettuna
Katso myös: [...]
21.9.2021Tällä Tiittasen Sampon oppitunnilla tarkastellaan pintaa syvemmältä fourbeat- ja walking bass -bassolinjojen muodostamista, sekä ratkaisuja jotka niissä parhaiten toimivat. Fourbeat ja walking bass ovat tyypillisiä komppaustyylejä useissa eri musiikkityyleissä, kuten esimerkiksi blues ja rhythm’n’blues, rock’n’roll, swing, ja useat muut jazzvaikutteiset tyylisuunnat.
Video
Oheismateriaali
Nuotti-PDF: Fourbeat ja walking bass -bassolinjojen luominen
Katso myös: [...]