Pentatoninen asteikko on viisisävelinen asteikko. Duuripentatoninen asteikko muodostetaan duuriasteikosta jättämällä sen neljäs ja seitsemäs sävel pois. Esimerkiksi C-duuripentatonisen sävelet ovat c, d, e, g ja a.
Video
Katso myös:
Duuripentatoninen
5.10.2019Moodit, eli kirkkosävellajit ovat duuriasteikon eri säveliltä alkavia itsenäisiä seitsensävelisiä asteikkoja. Ensimmäiseltä säveleltä alkava moodi on nimeltään jooninen, eli duuriasteikko.
Joonisen asteikon sävelet ovat 1, 2, 3, 4, 5, 6 ja 7. Jooniselle ominainen sointu on duuri maij seiska, esimerkiksi Cmaj7.
Video
Katso myös: [...]
5.10.2019Pentatoninen asteikko on viisisävelinen asteikko. Mollipentatoninen asteikko muodostetaan luonnollisesta molliasteikosta jättämällä sen toinen ja kuudes sävel pois.
Esimerkiksi A-molliipentatonisen sävelet ovat a,c,d,e ja g.
Video
Katso myös: [...]
5.10.2019Soittamalla duuriasteikosta ensimmäinen, kolmas ja viides sävel, muodostuu kyseisen duuriasteikon ensimmäisen asteen kolmisointuarpeggio, eli toonika kolmisointu. Toistamalla sama kuvio duuriasteikon neljännestä ja viidennestä sävelestä alkaen, saadaan kyseisen duuriasteikon neljännen ja viidennen asteen duurikolmisointuarpeggio, eli subdominantti ja dominantti kolmisoinnut.
Video
Katso myös: [...]
5.10.2019Duuriasteikko muodostuu kun asteikon sävelten väliset intervallit ovat kokosävel-, kokosävel-, puolisävel-, kokosävel-, kokosävel-, kokosävel- ja puolisävelaskel.
Esimerkiksi C-duuriasteikon sävelet ovat: c, d, e, f, g, a ja b.
Koska jokaisen duuriasteikon sävelten väliset intervallit ovat identtiset, asteikoille kannattaa opetella yksi sormitus, joka toistuu kaikissa duuriasteikoissa samanlaisena. Näin duuriasteikon voi toistaa samanlaisena vaihtamalla asemaa kaulalla.
Tyypillisesti c -duuriasteikko soitetaan 2. asemasta, jolloin etusormi on 2. nauhavalillä, keskisormi 3. nauhavälillä jne.
Video
Katso myös: [...]
22.9.2019Improvisointi tarkoittaa esityksen luomista esittämishetkellä. Musiikissa improvisoinnin melodiat muodostuvat lähestulkoon kokonaan melodisista fraaseista, eli säkeistä. Melodiafraasien muodostuminen taasen perustuu lukuisiin skaaloihin, eli asteikoihin.
Pentatoninen asteikko on sävelasteikko, jossa on viisi säveltä oktaavia kohden, toisin kuin diatonisissa duuri- ja molliasteikoissa, joissa säveliä on seitsemän. Duuripetatoninen on yksi yleisimmistä improvisoinnissa käytetyistä asteikoista. Duuripentatonisen asteikon voi ajatella muodostuvan duuriasteikosta, josta jätetään pois neljäs ja seitsemäs sävel.Esimerkiksi C-duuripentatonisen asteikon sävelet ovat C, D, E, G ja A, eli 1, 2, 3, 5 ja 6.
Video
Improvisointia duuripentatonisella
Katso myös: [...]