Nelisointu muodostetaan lisäämällä kolmisointuun vielä yksi sävel, eli septimi. Näin ollen nelisoinnussa soivat perussävel, terssi, kvintti ja septimi, tai joissakin tapauksissa seksti.
Perusmuodossa olevassa nelisoinnussa
- perusääni, eli 1, muodostaa pohjasävelen soinnulle.
- 3, eli terssi määrittelee soinnun laadun duuriksi tai molliksi.
- 5 eli kvintti voi olla soinnussa ylinouseva, vähennetty tai puhdas.
- Soinnun 7, eli septimi, voi olla pieni, eli dominantti 7 tai suuri, eli maj7.
- Näiden lisäksi sointu voi olla pidätetty, jolloin terssi korvataan kvartilla, eli asteikon neljännellä sävelellä.
- Myös perusduuri- ja perusmollisoinnussa voi maj 7 sijasta käyttää 6, eli sekstiä, jolloin sointua kutsutaan duuri tai mollikuutoseksi.
- Poikkeuksena vähennetyssä, eli dimisoinnussa, 7, eli septimi on vähennetty.
Alla olevalla videolla käydään läpi kaikki nelisointumuodot C pohjasoinnun ympärillä. Videon alla on myös soittoesimerkit nuotein
Video
Kaikki nelisoinnut perusmuodossaan
Katso myös:
Nelisoinnut
20.1.2020Jazzmolliasteikon sointuasteet tarkoittavat molliasteikon eri säveliltä soitettavia sointuja. Esimerkissä A-harmonisessa mollissa A sävel on 1. aste, B sävel on 2. aste, C sävel on 3. aste jne.Nelisointu muodostuu samalla tavoin kuin kolmisointu, johon lisätään myös soinnun 4. sävel, eli kyseisen asteikon 7. sävel. Nelisoinnussa soivat siis asteikon 1. 3. 5. ja 7. sävel. Soinnun laadun määrittelee soinnun 3. (duuri tai molli) sekä 7. (dominantti vai toonika). Jazzmollissa 1. asteen laatu on mmaj7
Jokaiselta sointuasteelta voidaan myös muodostaa oma asteikko käyttäen pohjana olevan harmonisen molliasteikon säveliä aloittaen ko. molliasteikon eri asteilta. Kun muodostuneista asteikoista soitetaan joka toinen sävel, syntyy ko. sointuasteen sointu. Esimerkkinä A -jazzmolliasteikon sointuasteet.
Video
Jazzmollin sointuasteet nelisoinnuin
Katso myös: [...]
20.1.2020Harmonisen molliasteikon sointuasteet tarkoittavat molliasteikon eri säveliltä soitettavia sointuja. Esimerkissä A-harmonisessa mollissa A sävel on 1. aste, B sävel on 2. aste, C sävel on 3. aste jne.Nelisointu muodostuu samalla tavoin kuin kolmisointu, johon lisätään myös soinnun 4. sävel, eli kyseisen asteikon 7. sävel. Nelisoinnussa soivat siis asteikon 1. 3. 5. ja 7. sävel. Soinnun laadun määrittelee soinnun 3. (duuri tai molli) sekä 7. (dominantti vai toonika). Harmonisessa mollissa 1. asteen laatu on mmaj7
Jokaiselta sointuasteelta voidaan myös muodostaa oma asteikko käyttäen pohjana olevan harmonisen molliasteikon säveliä aloittaen ko. molliasteikon eri asteilta. Kun muodostuneista asteikoista soitetaan joka toinen sävel, syntyy ko. sointuasteen sointu. Esimerkkinä A -harmonisen molliasteikon sointuasteet.
Video
Katso myös: [...]
20.1.2020Luonnollisen molliasteikon sointuasteet tarkoittavat molliasteikon eri säveliltä soitettavia sointuja. Esimerkissä A-mollissa A sävel on 1. aste, B sävel on 2. aste, C sävel on 3. aste jne.Nelisointu muodostuu samalla tavoin kuin kolmisointu, johon lisätään myös soinnun 4. sävel, eli kyseisen asteikon 7. sävel. Nelisoinnussa soivat siis asteikon 1. 3. 5. ja 7. sävel. Soinnun laadun määrittelee soinnun 3. (duuri tai molli) sekä 7. (dominantti vai toonika)
Jokaiselta sointuasteelta voidaan myös muodostaa oma asteikko käyttäen pohjana olevan luonnollisen molliasteikon säveliä aloittaen ko. molliasteikon eri asteilta. Kun muodostuneista asteikoista soitetaan joka toinen sävel, syntyy ko. sointuasteen sointu. Esimerkkinä A -luonnollisen molliasteikon sointuasteet.
Video
Luonnollisen molliasteikon sointuasteet nelisoinnuin
Katso myös: [...]
20.1.2020Duuriasteikon sointuasteet tarkoittavat duuriasteikon eri säveliltä soitettavia sointuja. Esimerkissä C- duurissa C sävel on 1. aste, D sävel on 2. aste, E sävel on 3. aste jne.Nelisointu muodostuu samalla tavoin kuin kolmisointu, johon lisätään myös soinnun 4. sävel, eli kyseisen asteikon 7. sävel. Nelisoinnussa soivat siis asteikon 1. 3. 5. ja 7. sävel. Soinnun laadun määrittelee soinnun 3. (duuri tai molli) sekä 7. (dominantti vai toonika)
Jokaiselta sointuasteelta voidaan myös muodostaa oma asteikko käyttäen pohjana olevan duuriasteikon säveliä aloittaen ko. duuriasteikon eri asteilta. Näin muodostuvia asteikkoja kutsutaan moodeiksi. Kun muodostuneista asteikoista soitetaan joka toinen sävel, syntyy ko. sointuasteen sointu. Esimerkkinä C -duuriasteikon sointuasteet.
Video
Duurin sointuasteet nelisoinnuin
Katso myös: [...]
5.10.2019Kaikki sointuarpeggiot voidaan soittaa myös käännöksineen, eli aloittaa arpeggio soinnun perussävelen sijaan sen terssista, kvintistä tai septimistä.
Esimerkiksi C duuri arpeggion sointusävelet
perusmuodossa C, E, G, BTerssikäännöksessä pohjasäveleksi vaihtuu soinnun terssi, eli E, G, B, CKvinttikäännöksessä pohjasäveleksi vaihtuu soinnun kvintti, eli G, B, C, ESeptimikäännöksessä pohjasäveleksi vaihtuu soinnun septimi, eli B, C, E, G
Video
Katso myös: [...]
aanenkuljetus sointuaanilla OM
20.4.2021Fourbeat ja walking bass
Toisella videolla tutustaan pidemmälle meneviin äänenkuljetuksiin fourbeat (esim. suffle, blues, old time rock´n´n roll) ja walking bass (esim. jazz) tyylien kautta.
Esimerkkien pohjana toimii ensimmäisen videon tavoin 12 tahdin rakenne ja sointukiertona G -duurin I, IV ja V aseteet, eli G, C ja D.
Video
Videoesimerkissä käytetty sointukierto
Katso myös: [...]
20.4.2021Itsenäisten bassolinjojen luomiseen tarvitaan hyvää soittimen hallintaa ja sointujen tuntemista. Videolla käydään läpi duuri- ja mollikolmisointujen pääsävelille johtavien säveltelten harjoitus. Harjoituksessa käytetty sävellaji on G
Video
Videoesimerkin harjoitus nuotinnettuna
Katso myös: [...]
21.9.2021Tällä Tiittasen Sampon oppitunnilla tarkastellaan pintaa syvemmältä fourbeat- ja walking bass -bassolinjojen muodostamista, sekä ratkaisuja jotka niissä parhaiten toimivat. Fourbeat ja walking bass ovat tyypillisiä komppaustyylejä useissa eri musiikkityyleissä, kuten esimerkiksi blues ja rhythm’n’blues, rock’n’roll, swing, ja useat muut jazzvaikutteiset tyylisuunnat.
Video
Oheismateriaali
Nuotti-PDF: Fourbeat ja walking bass -bassolinjojen luominen
Katso myös: [...]