Sykkeen itsenäinen ylläpitäminen soittaessa

Basson pääroolit bändissä on luoda harmoninen pohja ja ylläpitää sykettä.

Sykkeen itsenäinen ylläpitäminen soittaessa tarkoittaa taitoa soittaa valitussa tempossa niin, että tempo ei kiihdy eikä hidastu, ja kappale etenee myös yksin soittaessa samoin ”kuten bändin kanssa soittaessa”.

Paras tapa ”lukita” syke on kiinnittää se kehoon, esim. jalkaan, tai muuhun kehon rytmiseen liikkeeseen. Näin keho toimii rytmipohjana omalle soitolle mitä ”vasten voi peilata” soitton rytmit.

Kehon ja soittimen yhtäaikainen hallinta vaatii harjoittelua ja on osa bassonsoitossa tarvittavia koordinaatiotaitoja.

Sykkeen ylläpitäminen kehossa

Sykkeen ylläpitäminen soittaen

Soittoesimerkki

Katso myös:

Sykkeen itsenäinen ylläpitäminen soittaessa
5.10.2019Koordinaatio tarkoittaa sujuvaa ja tarkoituksenmukaista yhteistoimintaa. Bassonsoitossa tämä tarkoittaa vasemman ja oikean käden yhteistyötä. Video Katso myös: [...]
5.10.2019Lähtökohta on hyville käsien asennoille on ergonomisesti luontevat ja mahdollisimman vähän ylimääräistä rasitusta aiheuttavat asennot. Epäluontevia taivutuksia ja ylimääräisiä pisterasituksia ranteisiin ja olkapäihin tulisi pyrkiä välttämään. Tukevalla ja riittävän leveällä olkahihnalla ja sen oikeaan korkeuteen säätämisellä pyritään hakemaan optimaalinen asento, joka huomioi soittomukavuuden ja ergonomian. Täydellistä ja kaikille sopivaa ja yhteistä käsien asentoa ei kuitenkaan ole, vaan kaikki meistä ovat yksilöitä. Juuri itselle sopivien soittoasentojen löytäminen vaatii kärsivällisyyttä ja paneutumista asiaan. Hyviä apuvälineitä ovat esimerkiksi pelin käyttäminen apuna harjoittelun aikana, sekä opettajan tekemät havainnot ja opastaminen. Video Katso myös: [...]
20.1.2020Rytmin hallinta asemanvaihdossa vaatii hyvää instrumentin hallintaa, sekä molempien käsien yhteistyötä, eli koordinaatiota. Varsinkin otelautakäden tulee noudattaa asemanvaihdossa kappaleen tempoa ja yleistä rytmiikkaa. Monesti asemanvaihto tulee suorittaa neljäsosan tai pienemmän aika-arvon aikana, jolloin soitettavien äänien tulee noudattaa vaihdon aikana kappalen yleistä tempoa ja rytmiikkaa. Tämä on hyvä huomioida esim. sormituksia miettiessä. Video Soittoesimerkki nuotein. Huomaa, että asemanvaihdot ovat vain esimerkkinä. Järkeviin asemanvaihtoihin vaikuttaa aina myös mm. muu soittotilanne ja haluttu soundi Katso myös: [...]
22.9.2019Hyvä instrumentin hallinta on olennainen osa ilmaisua. Sillä on suora vaikutus mm. rytmien hallintaan soitettaessa sekä instrumentin soundiin. [...]
22.9.2019Ergonominen soittoasento on tärkeä. Soittoasennon merkitys korostuu soiton mielekkyyden ja oppimisen helpottumisen lisäksi myös merkittävästi pienempänä riskinä saada rasitusvammoja Video Katso myös: [...]
sykkeen itsenainen yllapitaminen soittaessa OM
20.4.2021Groove ja svengi ovat termejä, jotka puhekielessä käytännössä tarkoittavat samaa asiaa, varsinaisen merkityksen kuitenkin muuttuessa riippuen mm. soitettavasta tyylijaljista. Yleinen käsitys groovesta/svengistä on ”tunne vahvasta ja menevästä rytmistä”. Poikkeuksia tässäkin on, esim. eri metallimusiikin groovet saattavat olla tarkoituksellisesti raskaita ja ”jäykkiä”, jolla alleviivataan musiikin muuta sisältöä. Tyylinmukainen groove/svengi vaatii aina myös itse tyyliin tutustumista ja omaksumista. Monet tyylisidonnaiset goovekäsitykset omaksuukin vasta pitkällisen soittokokemuksen kautta. Time ja äänten pituus Videolla esitellään käsitteet Time ja äänten pituus, joilla bassolla voidaan vaikuttaa kappaleen grooven ”tunteeseen”. Time kertoo äänen syttymispisteestä ja äänen pituus kuinka pitkään äänen annetaan soida. Video Videoesimerkillä käytetyn harjoituksen äänet nuotein Katso myös: [...]
20.4.2021Groove ja svengi ovat termejä, jotka puhekielessä käytännössä tarkoittavat samaa asiaa, varsinaisen merkityksen kuitenkin muuttuessa riippuen mm. soitettavasta tyylijaljista. Yleinen käsitys groovesta/svengistä on ”tunne vahvasta ja menevästä rytmistä”. Poikkeuksia tässäkin on, esim. eri metallimusiikin groovet saattavat olla tarkoituksellisesti raskaita ja ”jäykkiä”, jolla alleviivataan musiikin muuta sisältöä. Tyylinmukainen groove/svengi vaatii aina myös itse tyyliin tutustumista ja omaksumista. Monet tyylisidonnaiset goovekäsitykset omaksuukin vasta pitkällisen soittokokemuksen kautta. KOLMIMUUNTEISUUS Groove/svengi -osion toisessa videossa harjoitellaan hallitsemaan rytmien kolmimuunteisuuden määrää. Esimerkkinä swing ja even 8ths rytmiikoiden eroista käydään läpi reaggae -tyylin avulla. Video Videon harjoitus nuotein Katso myös: [...]
20.4.2021Groove ja svengi ovat termejä, jotka puhekielessä käytännössä tarkoittavat samaa asiaa, varsinaisen merkityksen kuitenkin muuttuessa riippuen mm. soitettavasta tyylijaljista. Yleinen käsitys groovesta/svengistä on ”tunne vahvasta ja menevästä rytmistä”. Poikkeuksia tässäkin on, esim. eri metallimusiikin groovet saattavat olla tarkoituksellisesti raskaita ja ”jäykkiä”, jolla alleviivataan musiikin muuta sisältöä. Tyylinmukainen groove/svengi vaatii aina myös itse tyyliin tutustumista ja omaksumista. Monet tyylisidonnaiset goovekäsitykset omaksuukin vasta pitkällisen soittokokemuksen kautta. Eteen/taakse/iskulle Painottamalla kappaleen soittorymiikka iskun ”eri reunoihin” saadaan aikaan erilaisia tunnelmia. Kyseiset valinnat ja tunnelmat ovat yleensä koko bändin aikaan saamia, mutta ilmiöinä ne ovat jokaisen soittajan itsenäisesti luomia. Videolla tutustutaan näihin painotuksiin kolmen eri tyylin kautta: hidas blues, soul-funk ja ”synabasso”. Video Videon esimerkit nuotein Katso myös: [...]
Basso