Soittimen toimintaperiaatteet

Sähköbasson osat

Sähköbasson tärkeimmät osat koostuvat bodystä (basson ”vartalo”), kaulasta sekä yleensä kaulaan liitetystä eri puumateriaalista (yleisimmät vaahtera ja ruusupuu) valmistetusta otelaudasta, kieliä kannattelevasta satulasta, virityskoneistosta, äänet tuottavista kielistä, kielet bodyyn kiinnittävästä tallasta, sekä tarvittavasta äänenvahvistamiseen tarvittavasta elektroniikasta (mikrofonit ja niiden hallintalaitteet).

Perinteisissä sähköbassoissa on otelaudassa myös nk. nauhat, jotka määrittelevät äänen korkeuden soiton aikana. Nauhat vaikuttavat myös basson soundiin. Sähköbasso voi olla myös nk. nauhaton, jolloin äänen korkeuden määrittely soiton aikana jää pelkästään otelautakäden vastuulle.

Yleisimmin sähköbassossa on neljä kieltä joiden äänet ovat paksuimmasta ohuimpaan E, A, D, G. a -kielen vireen ollessa 440hz tai 442hz. Kitaraan verrattuna äänet soivat oktaavia alempaa.

Toimintaperiaatte

Sähköbasson päätoimintaperiaateena on näpätä kieli soimaan sormella tai plektralla samalla kun otelautakäden sormilla valitaan haluttu äänen korkeus painamalla soivaa kieltä otelautaa vasten valitulta korkeudelta. Äänen korkeus riippuu minkä nauhan välin kohdalta kieltä painetaan ja ääni nousee mitä lyhyempänä kieli soi ja laskee mitä pidempänä kieli soi. Soivan kielen ääni vahvistuu mikrofonissa joka on yhdistetty instrumettikaapelilla bassovahvistimeen.

Kontrabasso

Kontrabasso kuuluu puolestaan jousisoitinperheen suuri kokoisin jäsen ja sen toimitaperiaatteet vastaavat viulun ja sellon toimintaperiaatteita. Kontrabassoa voi soittaa myös jousella.

Katso myös:

Soittimen toimintaperiaatteet
5.10.2019Perinteinen nelikielisen basson vire paksuimmasta kielestä ohuimpaan on E, A, D, G. Se vastaa normaalia kitaran neljän alimman kielen virettä sillä poikkeuksella, että kielet soivat oktaavia alempaa. Viritysmittari Tarkin ja nopein tapa virittää on viritysmittari. Varsinkin esiintymistilanteissa se on myös yleisöystävällisin ja huomaamattomin tapa. Viritysmittareita on usean mallisia, mutta toimintaperiaatteelta ne ovat samanlaisia. Soiva ääni napataan mittariin joko mittarin omalla ulkoisella mikrofonilla tai instrumenttikaapelia pitkin. Mittari näyttää joko valoilla, viisarilla tai molemmilla mihin suuntaan kieltä tulee virittää ja milloin se on vireessä. Huiluääniviritys Mikäli viritysmittaria ei ole käytössä, yksi käyttökelpoisimmista tavoista on virittää käyttäen huiluääniä. Huiluäänillä virittämisessä ajatuksena on verrata vierekkäisiltä kieliltä soitettavia huiluääniä. Sääntö on, että ohuemman kielen 7. nauhan kohdalta soitettu huiluääni täytyisi soida samassa vireessä kuin paksumman kielen 5. nauhan kohdalta soitettu huiluääni Viritä ensin esimerkiksi kahdennentoista nauhan huiluäänellä G-kieli oikeaan vireeseen käyttäen apuna jotakin tasavireistä soitinta, esim. Pianoa, äänirautaa, tuttua äänitettä tai soitinta, jonka tiedät olevan vireessä. G Kielen ollessa halutussa vireessä, soita huiluääni kyseisen kielen 7. nauhan kohdalta, sekä viereisen paksumman kielen 5. nauhavälin kohdalta. Jos yhdessä soivat huiluäänet ”huojuvat”, viritä paksumpaa kieltä niin pitkään kunnes kuulet vain yhden tasaisen äänen. Toista sama juuri viritetyn kielen ja viereisen paksumman kielen kanssa soittamalla huiluääni juuri viritetyn kielen 7. nauhan ja paksumman kielen 5. nauhan kohdalta. Toista sama kaikkien kielien kohdalla kunnes kaikki kielet ovat vireessä Huiluäänten ”huojunta” johtuu äänen yläsävelharmonioiden soidessa eri taajuuksilla. Jos virittäessä huojunta tihenee, tapahtuu viritys väärään suuntaan. Jos huojunta harvenee, virityssuunta on oikea. Kun huojunta lakkaa kokonaan, on kieli vireessä. 5. nauhavälin äänen vertaaminen. Virittäminen voidaan tehdä myös vertaamalla ohuempaa vapaata kieltä ja paksumman kielen 5. nauhavälin ääntä Viritä ainakin yksi kieli vireeseen käyttäen apuna jotakin tasavireistä soitinta, esim. Pianoa, äänirautaa, tuttua äänitettä tai soitinta, jonka tiedät olevan vireessä. Esimerkiksi G.- kieli Vertaile sen jälkeen vireessä olevaa G- kieltä ja D- kielen 5. nauhaväliltä painettua ääntä keskenään soittamalla kielet yhtäaikaa. Viritä D -kieltä niin pitkään kunnes äännet soivat yhdessä samassa vireessä. Toista sama kaikkien kielien kohdalla kunnes kaikki kielet ovat vireessä Video Videon viritys huiluäänillä -esimerkki nuotein Katso myös: [...]
20.1.2020Basson kielet ovat basson kuluvin osa ja vaativat vaihtamista aika-ajoin. Sopiva kielenvaihtoväli riippuu kuinka paljon bassolla soitetaan ja minkälaisissa olosuhteissa, sekä myös soundimieltymyksistä. Uusissa kielissä on aina selkeämpi ja puhtaampi diskantti, kun taas vanhat ja kuluneet kielet ovat ”mutaisemman kuuloiset”, mikä joissakin tapauksissa on jopa tavoiteltava soundi. Kielten vaihto aloitetaan irrottamalla vanhat kielet. Pyöritä viritintä kunnes kieli on riittävän löysä, irrota kielen pää viritystapista ja vedä kieli pois talan läpi. Uusi kieli asennetaan päinvastaisessa järjestyksessä. Työnnä uusi kieli tallan läpi ja kaulan yli mahdollisimman suorana ja asettele kieli lepäämään omalle paikalleen satulaan. Mikäli virityskoneiston yhteydessä on ns. kielenohjaimia, joiden tehtävä on ”painaa” kieltä satulaa ja kaulaa olemmaksi ennen virityskoneistoa, asettele kieli näiden alle kun olet saanut siihen hieman kireyttä virityskoneiston avulla. Kielet pyöritetään viritystappiin niin, että kielen kärki upotetaan sille varattuun paikkaan viritystapin keskellä – mikäli sellainen on – ja viritystappia kierritetään niin, että kieli kiertyy sen ympäri ylhäältä alaspäin kerroksittain. Mikäli viritystapissa ei ole upotusaukkoa kielelle, tai kieli ei mahdu kietymään upotettuna kokonaan viritystapin ympärille, sille kannattaa jättää kuitenkin reilusti varaa viristystappiin kierittämiselle ja mahdolliset ylimääräiset ”hännät” kannattaa katkais pois vasta kun kielet ovat varmasti kunnolla paikoillaan. Kieli tulisi olla mahdollisimman suoraan kaulan suuntainen, joten kierrä kieli viritystapin ympärille niin, että kielen ja kaulan suunta on mahdollisimman yhtenevä. Kiristä kielet lopulliseen vireeseen vasta kun kaikki kielet ovat asennettu paikoilleen. Video Kielen vaihtaminen bassoon Katso myös: [...]
20.1.2020Koska sähköbassossa ei ole tyypillisen akustisen instrumentin kaikukoppaa se tarvitsee seurakseen vahvistimen, että soittimen äänen saa kuuluville. Äänisignaali johdetaan bassosta vahvistimeen niiden välillä olevalla instrumenttikaapelilla. Vahvistimessa signaalin amplitudi vahvistetaan sähköisesti niin, että singnaali on riittävän voimakas kaiuttimella toistettavaksi. Äänen vahvistamisen lisäksi vahvistimessa voidaan muokata myös äänen taajuuksia taajuuskorjaimella eli equalisaattorilla (EQ), joilla vaikutetaan äänen väriin korostamalla tai vaimentamalla äänen taajuusvasteita. Tyypillisiä eq säätimiä ovat bass (matalat taajuudet), middle (keskitaajuudet) ja treble (korkeat, eli diskanttitaajuudet). Muita vahvistimesta mahdollisesti löytyvä toimitoja ovat esim. Direct out (balansoitu xlr- ulostulo äänentoistolaitteistoon) ja erillaiset integroidut efektit (särö, flanger, chorus jne.) sekä viritin. Video Katso myös: [...]
5.10.2019Koordinaatio tarkoittaa sujuvaa ja tarkoituksenmukaista yhteistoimintaa. Bassonsoitossa tämä tarkoittaa vasemman ja oikean käden yhteistyötä. Video Katso myös: [...]
5.10.2019Äänen sointiin ja soiton ergonomisuuteen vaikuttavat monet asia, joista yksi on se, kuinka kieli painetaan otelautaa vasten. Kun kieli painetaan otelautaan sormenpäällä, on käden asento luonnollisesti auki, soundi kirkkaampi ja vire täsmällisempi. Video Katso myös: [...]
5.10.2019Lähtökohta on hyville käsien asennoille on ergonomisesti luontevat ja mahdollisimman vähän ylimääräistä rasitusta aiheuttavat asennot. Epäluontevia taivutuksia ja ylimääräisiä pisterasituksia ranteisiin ja olkapäihin tulisi pyrkiä välttämään. Tukevalla ja riittävän leveällä olkahihnalla ja sen oikeaan korkeuteen säätämisellä pyritään hakemaan optimaalinen asento, joka huomioi soittomukavuuden ja ergonomian. Täydellistä ja kaikille sopivaa ja yhteistä käsien asentoa ei kuitenkaan ole, vaan kaikki meistä ovat yksilöitä. Juuri itselle sopivien soittoasentojen löytäminen vaatii kärsivällisyyttä ja paneutumista asiaan. Hyviä apuvälineitä ovat esimerkiksi pelin käyttäminen apuna harjoittelun aikana, sekä opettajan tekemät havainnot ja opastaminen. Video Katso myös: [...]
5.10.2019Näppäävän käden vuorosormitekniikalla soitettaessa kieleltä toiselle siirtyminen vaatii hyvää molempien käsien yhteistyötä, eli koordinaatiota. Näppäävän käden asento tulisi säilyttää niin, että sormen kosketus kieleen säilyisi mahdollisimman samana ja hallittuna riippumatta mitä kieltä näppää ja tarvittaessa koko käsivarren liikkua mukana. Käden liikkeessä tulee kuitekin säilyttää kontrolli basson bodyyn esim. tukemalla peukaloa koko ajan toisen mikrofonin päälle Yksi hyvä tapa harjoitella koordinaatiota ja kieleltä toiselle siirtymistä on tehdä ”vuorosormi -kävelyharjoituksia” kieleltä toiselle. Harjoittelu on hyvä tehdä esim. metronomin avulla. Video Katso myös: [...]
22.9.2019Perinteinen sähköbasso on neljäkielinen. Basson ollessa normaalivireessä vapaat kielet vastaavat kitaran neljää alinta kieltä, mutta soivat oktaavia alemaa. Normaalivireisen neljäkielisen basson vapaat kielet ovat E, A, D ja Gviisikielisin basson vapaat kielet ovat B, E, A, D ja Gkuusikielisen basson vapaat kielet ovat B, E, A, D, G ja C Video Katso myös: [...]
22.9.2019Ergonominen soittoasento on tärkeä. Soittoasennon merkitys korostuu soiton mielekkyyden ja oppimisen helpottumisen lisäksi myös merkittävästi pienempänä riskinä saada rasitusvammoja Video Katso myös: [...]
Basso