Kieltenvaihdot

Basson kielet ovat basson kuluvin osa ja vaativat vaihtamista aika-ajoin. Sopiva kielenvaihtoväli riippuu kuinka paljon bassolla soitetaan ja minkälaisissa olosuhteissa, sekä myös soundimieltymyksistä. Uusissa kielissä on aina selkeämpi ja puhtaampi diskantti, kun taas vanhat ja kuluneet kielet ovat ”mutaisemman kuuloiset”, mikä joissakin tapauksissa on jopa tavoiteltava soundi.

Kielten vaihto aloitetaan irrottamalla vanhat kielet. Pyöritä viritintä kunnes kieli on riittävän löysä, irrota kielen pää viritystapista ja vedä kieli pois talan läpi.

Uusi kieli asennetaan päinvastaisessa järjestyksessä.

Työnnä uusi kieli tallan läpi ja kaulan yli mahdollisimman suorana ja asettele kieli lepäämään omalle paikalleen satulaan. Mikäli virityskoneiston yhteydessä on ns. kielenohjaimia, joiden tehtävä on ”painaa” kieltä satulaa ja kaulaa olemmaksi ennen virityskoneistoa, asettele kieli näiden alle kun olet saanut siihen hieman kireyttä virityskoneiston avulla.

Kielet pyöritetään viritystappiin niin, että kielen kärki upotetaan sille varattuun paikkaan viritystapin keskellä – mikäli sellainen on – ja viritystappia kierritetään niin, että kieli kiertyy sen ympäri ylhäältä alaspäin kerroksittain.

Mikäli viritystapissa ei ole upotusaukkoa kielelle, tai kieli ei mahdu kietymään upotettuna kokonaan viritystapin ympärille, sille kannattaa jättää kuitenkin reilusti varaa viristystappiin kierittämiselle ja mahdolliset ylimääräiset ”hännät” kannattaa katkais pois vasta kun kielet ovat varmasti kunnolla paikoillaan. Kieli tulisi olla mahdollisimman suoraan kaulan suuntainen, joten kierrä kieli viritystapin ympärille niin, että kielen ja kaulan suunta on mahdollisimman yhtenevä.

Kiristä kielet lopulliseen vireeseen vasta kun kaikki kielet ovat asennettu paikoilleen.

Video

Kielen vaihtaminen bassoon

Katso myös:

Kieltenvaihdot
5.10.2019Perinteinen nelikielisen basson vire paksuimmasta kielestä ohuimpaan on E, A, D, G. Se vastaa normaalia kitaran neljän alimman kielen virettä sillä poikkeuksella, että kielet soivat oktaavia alempaa. Viritysmittari Tarkin ja nopein tapa virittää on viritysmittari. Varsinkin esiintymistilanteissa se on myös yleisöystävällisin ja huomaamattomin tapa. Viritysmittareita on usean mallisia, mutta toimintaperiaatteelta ne ovat samanlaisia. Soiva ääni napataan mittariin joko mittarin omalla ulkoisella mikrofonilla tai instrumenttikaapelia pitkin. Mittari näyttää joko valoilla, viisarilla tai molemmilla mihin suuntaan kieltä tulee virittää ja milloin se on vireessä. Huiluääniviritys Mikäli viritysmittaria ei ole käytössä, yksi käyttökelpoisimmista tavoista on virittää käyttäen huiluääniä. Huiluäänillä virittämisessä ajatuksena on verrata vierekkäisiltä kieliltä soitettavia huiluääniä. Sääntö on, että ohuemman kielen 7. nauhan kohdalta soitettu huiluääni täytyisi soida samassa vireessä kuin paksumman kielen 5. nauhan kohdalta soitettu huiluääni Viritä ensin esimerkiksi kahdennentoista nauhan huiluäänellä G-kieli oikeaan vireeseen käyttäen apuna jotakin tasavireistä soitinta, esim. Pianoa, äänirautaa, tuttua äänitettä tai soitinta, jonka tiedät olevan vireessä. G Kielen ollessa halutussa vireessä, soita huiluääni kyseisen kielen 7. nauhan kohdalta, sekä viereisen paksumman kielen 5. nauhavälin kohdalta. Jos yhdessä soivat huiluäänet ”huojuvat”, viritä paksumpaa kieltä niin pitkään kunnes kuulet vain yhden tasaisen äänen. Toista sama juuri viritetyn kielen ja viereisen paksumman kielen kanssa soittamalla huiluääni juuri viritetyn kielen 7. nauhan ja paksumman kielen 5. nauhan kohdalta. Toista sama kaikkien kielien kohdalla kunnes kaikki kielet ovat vireessä Huiluäänten ”huojunta” johtuu äänen yläsävelharmonioiden soidessa eri taajuuksilla. Jos virittäessä huojunta tihenee, tapahtuu viritys väärään suuntaan. Jos huojunta harvenee, virityssuunta on oikea. Kun huojunta lakkaa kokonaan, on kieli vireessä. 5. nauhavälin äänen vertaaminen. Virittäminen voidaan tehdä myös vertaamalla ohuempaa vapaata kieltä ja paksumman kielen 5. nauhavälin ääntä Viritä ainakin yksi kieli vireeseen käyttäen apuna jotakin tasavireistä soitinta, esim. Pianoa, äänirautaa, tuttua äänitettä tai soitinta, jonka tiedät olevan vireessä. Esimerkiksi G.- kieli Vertaile sen jälkeen vireessä olevaa G- kieltä ja D- kielen 5. nauhaväliltä painettua ääntä keskenään soittamalla kielet yhtäaikaa. Viritä D -kieltä niin pitkään kunnes äännet soivat yhdessä samassa vireessä. Toista sama kaikkien kielien kohdalla kunnes kaikki kielet ovat vireessä Video Videon viritys huiluäänillä -esimerkki nuotein Katso myös: [...]
22.9.2019Perinteinen sähköbasso on neljäkielinen. Basson ollessa normaalivireessä vapaat kielet vastaavat kitaran neljää alinta kieltä, mutta soivat oktaavia alemaa. Normaalivireisen neljäkielisen basson vapaat kielet ovat E, A, D ja Gviisikielisin basson vapaat kielet ovat B, E, A, D ja Gkuusikielisen basson vapaat kielet ovat B, E, A, D, G ja C Video Katso myös: [...]
Basso