Viisisointu on pohjasävelestä (1), terssistä (3), kvintistä (4), septimistä (7) tai sekstistä (6) ja noonista (9) muodostuva sointu. Soinnun muodostustapa on samanlainen kuin nelisoinnuissakin johon septimin päälle lisätään vielä soinnun viides ääni, eli asteikon 9. sävel. Alla on esimerkki Am9 soinnusta ja sen muodostumisesta
Viisisoinnun lähin asteikko määrittyy soinnun sävelten perusteella. Esimerkiksi Am9 soinnun lähimmät asteikot ovat doorinen ja aiolinen, koska molemmat asteikot sisältävät Am9 soinnun sävelet.
Katso myös:
Kaikki viisisoinnut ja niiden lähimmät asteikot
20.1.2020Viisisointu on pohjasävelestä (1), terssistä (3), kvintistä (4), septimistä (7) tai sekstistä (6) ja noonista (9) muodostuva sointu. Soinnun muodostustapa on samanlainen kuin nelisoinnuissakin johon septimin päälle lisätään vielä soinnun viides ääni, eli asteikon 9. sävel. Alla on esimerkki Am9 soinnusta ja sen muodostumisesta
Sointujen laajentumisessa viisisoinnuksi on perussääntö, että nooni ( 9) on aina kokosävelaskeleen päässä soinnun perussävelestä oleva sävel, eli 9 tai ( tai ahtaassa asetelmassa suuri sekuntti eli 2).
Viisisoinnussa soinnun nooni (9) on siis lähtökohtaisesti aina suuri. Poikkeuksena tästä on dominanttiseptimisointu (duuri 7-sointu), jonka nooni (9) voi olla myös pieni (b9) tai ylinouseva (#9).
Viisisointu voi olla siis duuri tai molli (s3 / p3), siinä voi olla kvintin muunnoksia (b5 / 5 /#5), sekä pieni septimi (7) tai suuri septimi (maj7). Myös terssin korvaaminen kavartilla (sus4) tai septimin (7) korvaaminen sekstillä (6) on mahdollinen.
Viisisointuun kuuluu oletuksena aina septimi (7), joten sitä ei kirjoiteta sointumerkkiin, ellei septimiä haluta erikseen jättää soinnusta pois. Tällöin merkintätapa on kolmisointu + add9, esim. C add9
Video
Viisisointutyypit
Kaikki viisisointutyypit in C
Katso myös: [...]
aanenkuljetus sointuaanilla OM
20.4.2021Fourbeat ja walking bass
Toisella videolla tutustaan pidemmälle meneviin äänenkuljetuksiin fourbeat (esim. suffle, blues, old time rock´n´n roll) ja walking bass (esim. jazz) tyylien kautta.
Esimerkkien pohjana toimii ensimmäisen videon tavoin 12 tahdin rakenne ja sointukiertona G -duurin I, IV ja V aseteet, eli G, C ja D.
Video
Videoesimerkissä käytetty sointukierto
Katso myös: [...]
20.4.2021Itsenäisten bassolinjojen luomiseen tarvitaan hyvää soittimen hallintaa ja sointujen tuntemista. Videolla käydään läpi duuri- ja mollikolmisointujen pääsävelille johtavien säveltelten harjoitus. Harjoituksessa käytetty sävellaji on G
Video
Videoesimerkin harjoitus nuotinnettuna
Katso myös: [...]
21.9.2021Tällä Tiittasen Sampon oppitunnilla tarkastellaan pintaa syvemmältä fourbeat- ja walking bass -bassolinjojen muodostamista, sekä ratkaisuja jotka niissä parhaiten toimivat. Fourbeat ja walking bass ovat tyypillisiä komppaustyylejä useissa eri musiikkityyleissä, kuten esimerkiksi blues ja rhythm’n’blues, rock’n’roll, swing, ja useat muut jazzvaikutteiset tyylisuunnat.
Video
Oheismateriaali
Nuotti-PDF: Fourbeat ja walking bass -bassolinjojen luominen
Katso myös: [...]