Yläsävelasteikko, eli overtone scale on jazzmollin 4.moodi. Se on duurisävyinen moodi ja intervallirakenteeltaan kuten miksolyydinen, jonka 4. sävel on ylennetty. Yläsävelasteikkoa kutsutaan myös nimellä lydian dominant.
Overtone on läheisin asteikko dominanttiseptimisoinnulle, jossa on suuri nooni, suuri 13 sekä #11
Video
Katso myös:
Yläsävelasteikko
20.1.2020Jazzmolliasteikon sointuasteet tarkoittavat molliasteikon eri säveliltä soitettavia sointuja. Esimerkissä A-harmonisessa mollissa A sävel on 1. aste, B sävel on 2. aste, C sävel on 3. aste jne.Nelisointu muodostuu samalla tavoin kuin kolmisointu, johon lisätään myös soinnun 4. sävel, eli kyseisen asteikon 7. sävel. Nelisoinnussa soivat siis asteikon 1. 3. 5. ja 7. sävel. Soinnun laadun määrittelee soinnun 3. (duuri tai molli) sekä 7. (dominantti vai toonika). Jazzmollissa 1. asteen laatu on mmaj7
Jokaiselta sointuasteelta voidaan myös muodostaa oma asteikko käyttäen pohjana olevan harmonisen molliasteikon säveliä aloittaen ko. molliasteikon eri asteilta. Kun muodostuneista asteikoista soitetaan joka toinen sävel, syntyy ko. sointuasteen sointu. Esimerkkinä A -jazzmolliasteikon sointuasteet.
Video
Jazzmollin sointuasteet nelisoinnuin
Katso myös: [...]
5.10.2019Moodit, eli kirkkosävellajit ovat duuriasteikon eri säveliltä alkavia itsenäisiä 7 sävelisiä asteikkoja. Neljänneltä säveleltä alkava moodi on nimeltään lyydinen, joka on duurisävyinen moodi. Esimerkiksi F-lyydinen jakaa sävelet C duuriasteikon kanssa. Lyydisen asteikon sävelet ovat 1, 2, 3, ylennetty 4, 5, 6 ja 7. Lyydisen moodin karaktäärisävel on ylinouseva kvartti, ja lyydiselle ominainen sointu on duuri maij seiska, esimerkiksi Fmaj7.
Video
Katso myös: [...]
5.10.2019Moodit, eli kirkkosävellajit ovat duuriasteikon eri säveliltä alkavia itsenäisiä seitsensävelisiä asteikkoja. Ensimmäiseltä säveleltä alkava moodi on nimeltään jooninen, eli duuriasteikko.
Joonisen asteikon sävelet ovat 1, 2, 3, 4, 5, 6 ja 7. Jooniselle ominainen sointu on duuri maij seiska, esimerkiksi Cmaj7.
Video
Katso myös: [...]
5.10.2019Jazzmolli eroaa luonnollisesta mollista sen kuudennen ja seitsemännen sävelen kohdalla, jotka ovat korotettuja suhteessa luonnolliseen molliin. Se on siis intervallirakenteeltaan kuten ylöspäinen melodinen molli.
Esimerkiksi A-jazzmollin sävelet ovat a, b, c, d, e, fis ja gis, eli 1, 2, b3, 4, 5, 6, ja 7.
Tonaalisessa harmoniassa jazzmolli on läheisin asteikko mollin ensimmäisen asteen perusmollisoinnulle eli mmaj7 tai m6 soinnulle.
Video
Katso myös: [...]